”Vappu vakan vainiolle kantaa.”
Coko loondo nyt wircopi.
Meri / maa / ia taiwas ihastupi.
Iloijtkam sijs wanha ia nuori.
Linnut laulauat / ia maa on toore.
– Mikael Agricola, Rucouskiria 1544.
Huhtikuuta on enää muutama päivä jäljellä. Luonto virkoaa, linnut laulavat ja maa on tuore, kuten Mikael Agricola pian alkavaa toukokuuta kauniisti kuvailee. Uuden kevään alkaminen oli ilon ja ihastuksen aihe myös entisajan ihmiselle. Touko tarkoittaa kevätkylvöä tai keväällä kylvettyä kasvavaa viljaa ja on antanut nimen koko kuukaudelle.
Vappukin on jo tuossa tuokiossa. Karjalan kannaksella kevät koittaa niin varhain, että Valkjärvellä ”Vappu tulee vasta kainalossa”. Pöytyällä taas ”Vappu tuo käen kainalossaan ja pääskysen povessaan”. Koijärvellä ja muuallakin Etelä-Suomessa ”Vappu vakan vainiolle kantaa”.
Laihialla ”Vappuna lasketaan lampaat laitumelle ja sika eineettä pihalle”. Parkanossa soitettiin vappuaamuna kelloja, jotta lehmät tulevat illalla kotiin. Laihialla lapset sitoivat kelloja vöihinsä ja juoksivat ympäri kylää. Tätä sanottiin kellottelemiseksi.
Kylmä sää vappuna ennusti hallaa ja kylmää kesää, mutta jos vappuna oli lunta, oli tuleva talvi lumeton. Lämmin sää ja etelätuuli toivat myös hyvän maitovuoden. Nykyäänkin vapun sääennusteet ovat juhannussäiden ohella tarkimmin seurattuja. Ja oli sää mikä tahansa, niin vapussa on aina oma iloinen ja riehakas tunnelmansa.
Sään ennustamisesta puheen ollen: Almanakoissa julkaistiin astrologiaan perustuneita ja harvoin oikeaan osuneita sääennustuksia jo 1700- ja 1800-luvulla. Säännölliset meteorologiset säähavainnot aloitettiin Turun Akatemiassa 1700-luvun puolivälissä. Ensimmäinen säähavaintoasema aloitti toimintansa Helsingissä 1844, minkä jälkeen säähavaintoverkko laajeni vähitellen. Viime vuosikymmenien aikana sään ennustaminen on muuttunut luotettavammaksi.
Yleisradio aloitti sääennustusten välittämisen radiossa 1926 ja televisiossa 1959. Mainos-TV ehti tuoda ruutuun ensimmäisen tv-meteorologin jo vuotta aikaisemmin. Nykyään tarkat sääennusteet ovat kaikkien saatavilla eri medioiden kautta. Ilmatieteenlaitos tarjoaa myös maataloudelle kohdennettuja sääpalveluita.
Kun pelto on kylvökunnossa ja säät kohdallaan, on aika ryhtyä työhön. Mutta onhan koneet huollettu?
Lähteet:
Jouko Hautala (toim.), Vanhat merkkipäivät, SKS 1948.
Suomen maatalousmuseo Sarka, Hyvän sään aikana –näyttelytekstit.
Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto, 1950 (23. painos, 2002).
