”Urpo suveksi sääntää”

Urbanuksen päivää 25.5. on pidetty Etelä-Suomesta Keski-Pohjanmaalle asti varsinaisen kesän alkuna. Jo vuoden 1544 Mikael Agricolan kalenteriin oli merkitty Vrbanus Suven alcu. Tämän ominaisuutensa takia Urpo määrää myös kesän sään. Kesän oletetaan kuitenkin muodostuvan Urpon päivän vastakohdaksi: ”Urpo turjus turkki päällä, koko kesä paita päällä”, on sanottu Haapajärvellä, Pohjois-Pohjanmaalla. Tämä toimii myös päinvastoin: ”kun on Paita-Urpo, niin on turkkikesä”, on sanottu Vihdissä Länsi-Uudellamaalla.

Etelä-Suomessa näyttävät syysviljat Urpon päivänä usein jo tähkää. Lapin rajoillakin täytyy ohran olla Urpona jo kylvetty. Urpo sulkee kylväjän kouran ja sanoo Hämeessä maamiehelle: ”Pilä pivos kiine!” Muutamat ovat tosin kylväneet ohraa vielä Vilhelmiinan päivänä 26.5. Loppuviikon Pasin päivästä 30.5. taas on Koivistolla Karjalan kannaksella tiedetty: Jos Basilius kastelee viljat, tulee oljestakin pitkää.

Alkaneen viikon päättää helluntai, jota vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen ja joka osuu toukokuun 10. ja kesäkuun 13. päivän väliin. Ennustetaan, että ”Helluntain paisteet on koko kesän paisteet”, sekä ”jok ei helota helluntaina, se ei helota koko kesänä”.  Helluntaita on myös verrattu sydäntalven säihin: ”Kun on helle helluntaina, niin on pakkanen Paavalina” (25.1.).

Helluntain aikana suo luonto vielä kovin vähän suuhun pantavaa. Sanonta ”kevät keikkuen tulevi”, on jatkunut alun perin: ”suvi suuta vääristellen”. Nälkä on vaivannut vielä tähän aikaan vuodesta monin paikoin. Helluntaihin mennessä alkaa kuitenkin olla munia ja maitoa saatavilla ja voidaan aloittaa juuston valmistus. Satakunnan Kauvatsalta tunnetaan sanonta: ”Helluntaina, lauantaina tyttäret kotia tulevat: tuovat juuston tullessansa, syövät kuusi ollessansa, vievät viisi mennessänsä.” Sanonta viittaa siihen, että karja olisi ollut helluntaina jo ulompana laitumella ja karjanhoitajat tulivat nyt ensimmäisen kerran karjamajoilta kotiin vasta tehtyjen juustojen kanssa.

Kuvissa on juustokehiä eli juustomuotteja, joista jokainen on eri tavoin koristeltu. Niihin tehtiin munajuustoa tai juoksutinjuustoa. Juustot kuivattiin lopuksi juustohäkissä. Esineet ovat Suomen maatalousmuseo Saran kokoelmista.

Lähteet:
Jouko Hautala (toim.), Vanhat merkkipäivät, SKS 1948.
Suomen maatalousmuseo Sarka, kokoelmatiedot. 
Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto 1950 (23. painos 2002).

• juustonvalmistus
• kevätkylvöt
• maito
• museoesineet
• museokokoelmat
• paikallishistoria
• ruokakulttuuri
• sääenteet
• sananparret
• toukotyöt