Se olis kuule kaffepaussin paikka

Kahvi, kahve, kaffe, sumppi, kupponen kuumaa, musta kulta jne. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja monelle kahvin suurkuluttajalle onkin kyse rakkaasta juomasta. Kahvi on kuulunut suomalaisten elämään ja kulutustottumuksiimme jo pitkän aikaa. Se on myös liittynyt vahvasti maaseudun elämään. Maatalouden historia kiteytyy työn tekemiseen, työn muutokseen ja siihen, mitkä tekijät ovat edesauttaneet tätä muutosta. Raskaankin työn keskellä, osana sitä, on aina ollut myös oma taukokulttuuriinsa. Tauoista taas monelle voi päällimmäiseksi nousta mieleen juuri kahvi, sillä mitä muutakaan sitä tauollaan joisi? Kahvilla onkin ollut omanlaisensa asema maaseudulla ja se on näkyvästi mukana monissa vanhoissa valokuvissa.

Suomeen kahvi tuli 1600-luvun lopulla ja Suomen puolelle ensimmäiset kahvit tulivat 1700-luvun alkupuolella turkulaisporvarien laivoissa. Kahvi oli pitkään yläluokkaisten ja kaupunkilaisten nautinto. Tosin jo omavaraistalouden aikakaudella kahvi alkoi kasvattaa suosiotaan maaseudulla, vaikka se oli eksoottisena aineena ostotuote. Osa talon rahavaroista suunnaattiinkin tämän mustan kullan hankkimiseen. Kahvi alkoi yleistyä talonpoikaiskodeissa 1800-luvun lopulta lähtien rahatalouden yleistymisen myötä. Tätä eivät olleet estäneet toistuvat kahvinmyyntiä koskevat verotukset tai tuonti- ja käyttökiellot. Lisäksi kahvi oli saanut epävirallisen siunauksena, kun Kustaa IV Aadolf oli todennut: ”Koska te, minun alamaiseni, olette sellaisia lurjuksia, ettette voi tulla toimeen ilman kahvia, niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi.”

Aluksi kahvi oli maaseudulla enemmän juhlapäivien juoma kuin arkinen aine, jota vieraille ja talkootyöläisille tarjottiin. Esimerkiksi usein häissä saattoi olla runsas kahvitarjoilu aterian sijaan. Eli mistään nopeasta tapamuutoksesta ei ollut kyse. Monet ovat pohtineet, että syy kahvin suosioon olisi maamme kylmässä ilmastossa. Täällä pohjoisessa talvipakkasilla kahvi toimi oivana lämmikkeenä, etenkin ulkotöistä sisälle tultaessa. On myös ajateltu, että pitkän ja pimeän talven aikana päivän rytmittäminen on onnistunut helpommin kofeiiniannosten kanssa.

1900-luvulle tultaessa kahvia saatettiin juoda maaseudullakin kolme annosta päivässä. Itseasiassa vuonna 1913 suomalaisten kahvinkulutus oli jo 4,4 kg per henkilö vuodessa (nykyisin se on n. 10 kg). Maaseudulla kahvi tarjosi käytännöllisiä ratkaisuja aterioimiseen. Aamukahvi yhdessä voileivän kanssa saattoi korvata ennen nautitun lämpimän aamiaisen ja iltapäiväkahvi puolestaan entisen väliaterian.

On myös ollut tapana, etenkin saaristossa ja Pohjois-Suomessa, että kahvi keitetään suolaveteen tai siihen lisätään suolaa oman maun mukaan. Näin kahvia meni vähemmän, olihan se vielä hintavan puoleinen hankinta. Tämä, mikä meistä kuulostaa ehkä erikoiselta makukokemukselta, oli itseasiassa hyvä keino nestetasapainon ylläpitoon, sillä suolainen kahvi auttoi korvaamaan töissä hikoillessa poistuneen suolan. Olisiko tässä hyvä vinkki seuraavien kesähelteiden varalle?

Mitäpä olisi kahvista puhuminen, jos ei mainita kahvileipää. Vehnästä valmistetut leivonnaiset olivat alkujaan ylellisyyttä. Niiden yleistyttyä kahvileivätkin monipuolistuivat ja muuttuivat arkisemmiksi. Lupaamalla pullakahvit paikalle saatiin usein houkuteltua helpommin työvoimaa, kuin ilman tätä kestitystä. Monet kahvituksista saivat omat nimensä sitä mukaan, kun kahvi korvasi aiemmin käytössä olleet oluet ja sahdit, joilla työntekijöitä kestittiin. Esimerkiksi vehnäskahvit eli touonjuonnit olivat viljankylvön juhlimiseen. Riihin puinnin päätteeksi järjestetyissä koliaisissa, kahvi korvasi viinan juonnit. Näille riihimiehille vietiin kahvia erikseen, ettei heidän tarvinnut lähteä talolle asti kupposen perässä.

Maaseudulla, jossa työt rytmittivät elämää, nämä kahvitauot rytmittivät päivien kulkua ja vapaa-aikaa, luoden samalla uusia sosiaalisia mahdollisuuksia. Ja onhan kahvi myös hyvän makuista. Mutta oliko tuo 100 vuotta sitten juotu kahvi samanlaista kuin se, mitä me nykyään tykkäämme juoda työpaikan kahvi pisteellä? No ei. Mutta siitä kerromme lisää myöhemmin.

Senna Levonen

• kahvi
• maataloustyö
• tauot