Sahti
Mitä on sahti ja miten se eroaa oluesta? Sekä sahdissa että oluessa on samat raaka-aineet (hiiva, humala, mallas ja vesi), mutta ne valmistetaan hitusen eri tavalla ja raaka-aineiden mittasuhteet poikkeavat toisistaan. Lisäksi sahdin valmistuksessa käytetään myös katajan oksia. Sahdin valmistukseen käytetään enemmän mallasta, jolloin siihen tulee voimakkaampi maku ja suurempi alkoholipitoisuus. Sahti onkin eräänlainen katajalla maustettu, suodattamaton pintahiivaolut.
Sahtia on tehty historiallisena aikana eri puolella Suomea, mutta perinteisiä sahtialueita ovat Satakunta ja Häme. Sahdin valmistus on Suomessa taas voimissaan, siitä osoituksena Suomen Sahtiseuran järjestämät sahdinvalmistuksen SM kisat, joissa on vuosittain jopa viitisenkymmentä osanottajaa.
Jos nyt innostuit itsekin sahdista ja sen tekemisestä, niin tässä perinteisen lammilaisen sahdin resepti, joka on napattu Sahtiseuran Sahtikirjasta (toim. Ulla Asplund):
- Valmistusastiat puhdistetaan huolella.
- Maltaat, 20 kg ohraa ja 2 kg ruista sekoitetaan muuripadassa n. 20 litraa lämmintä vettä ja annetaan hautua n. 40 min peitettynä.
- Lisätään mäskiin 30-45 minuutin välein hyvin sekoittaen 5 litraa 70-, 80-, 90-, 100-asteista vettä.
- Mäski lämmitetään hiljaisella tulella, kunnes pintaan kohoaa valkoinen vaahto jota ei voimakkaastikaan sekoittaen saada häviämään, lisäksi mäskin väri muuttuu punertavaksi.
- Kuurna kunnostetaan laittamalla sen pohjalle puupalikoita ja niiden päälle poikittain rukiin olkia ja katajan oksia.
- Mäski kauhotaan padasta kuurinaan olkien päälle ja valuva vierre kaadetaan takaisin kuurnaan mäskin päälle, kunnes vierre muuttuu kirkkaaksi.
- Kirkasta vierrettä juoksutetaan 50 litraa lisäämällä varovasti kiehuvaa vettä kuurnaan mäskin päälle.
- Vierteestä otetaan heti alussa erilliseen astiaan n. 2 – 5 litraa jäähdytetään se n. 30-asteiseksi ja sekoitetaan siihen 1 paketti hiivaa. Tämä nk. esikäyte siirretään lämpimään vedottomaan paikkaan.
- Vierteeseen lisätään kourallinen humalaa ja se jäähdytetään alle 20-asteiseksi, jolloin siihen voidaan sekoittaa esikäyte. Tämän jälkeen astia peitetään.
- Kahden-kolmen päivän päästä sahti siirretään tynnyriin tai muihin astioihin käymään pääkäymistään. Astiat siirretään vuorokauden kuluttua kellariin tai kylmään, jossa loppukäyminen saa jatkua 1-2 viikkoa.
Sahti säilyy juomakelpoisena jopa kuukauden.
Tämä hieno käsityöntaidonnäyte on sahtikuurna. Sekä sahdilla että sahtikuurnalla oli tärkeä rooli suomalaisessa kansankulttuurissa. Sahtia juotiin niin juhlana kuin arkenakin, myös käräjillä. Ilman kuurnaa ei sahdin valmistaminen olisi onnistunut. Tämä kuurna on siirtynyt kokoelmiimme Viikin maatalousmuseon kokoelmista. Kuurnalla on tehty käräjäsahti Mäenpään kylän Yliuotilassa käräjäin istuntopäiviksi. Kuurnalla on pituutta 98 cm, korkeutta 33 cm ja leveyttä 65 cm ja sitä pitää koossa kummassakin päässä puolikaaren muotoinen vaakapuulla lukittu kuusen vanne.
Lisää oluesta, sahdista ja kaljasta museossamme Oispa Kaljaa –näyttelyssä.
Kirjoittaja Ragni Reichardt on Sarka-museon vs. amanuenssi
