Roosat, Ruusut ja äidit
Hyvää Roosan ja Ruusun päivää! Tällekin päivälle löytyy kansanomaisesta maatalouskalenterista sanonta: ”Roosa kaikki vie. Jos roosanyönä kylmää, niin sinä kesänä saadaan huono vuodentulo”, tiedettiin Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla. Aiemmin tänä päivänä juhlittiin Monikaa: ”Sama niille muille, mutta jos Monikan kylmää, niin tulee pitkä kevät”, on sanottu Länsipohjassa.
Viikon lopulla vietetään Timon päivää, joka tunnettiin aiemmin nimellä ”Kevät-Miikkula” ”Miikkula tuopi vihannan vihkon” , on sanottu Vuonnisessa, Vienan Karjalan runokylässä. Raja-Karjalan Suistamossa taas: ”Miikkulana hevoset ensi kerran metsään laskettiin, jyrkinä lehmät”.
Viikon lopulla koittaa myös äitienpäivä. Suomessa äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran Alavieskassa 7.7.1918. Sittemmin äitienpäivä vakiintui vietettäväksi toukokuun toisena sunnuntaina. Se on perinteisesti ollut Suomen pelloilla myös kylvöaikaa.
Äitienpäivääkin on vietetty monenlaisissa säissä. Poikkeuksellisen koleaa äitienpäivää vietettiin vuonna 1995, jolloin lämpötila oli vain muutaman asteen plussalla. Päivän mittaan Etelä- ja Länsi-Suomessa satoi lunta niin, että maa oli valkoinen. Vielä seuraavana aamuna lunta oli Länsi-Suomessa monin paikoin yli kymmenen senttimetriä. Seuraavan vuoden äitienpäivänä lämpötila kohosi vuorostaan Etelä-Suomessa paikoin hellelukemiin. Tämä lämpöennätys rikottiin kaksi vuotta sitten äitienpäivänä 2018, jolloin Utissa mitattiin 28,2 astetta.
Seuraavissa kuvissa on lempääläläisen Väinö Niemen (1901-1988) kuvaamina äiti, tytär ja tyttärentytär.
Kevään etenemisestä ja muun muassa kevään juhlapäivien säistä riittää aina puhuttavaa. Sää muuttuu lyhyellä aikavälillä ja nopeastikin, mutta ilmasto kertoo keskimääräisestä säästä pitkällä aikavälillä. Ilmasto on lämmennyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Puiden lehtien puhkeaminen keväällä on aikaistunut noin 12 vuorokaudella vuosien 1846–2005 välillä. Myös Suomen järvien jääpeitteinen aika on lyhentynyt ilmaston lämpenemisen johdosta 17 vuorokaudella samalla ajanjaksolla.
Suomen maatalousmuseo Saran vaihtuvien näyttelyiden tilassa on esillä 20.12. asti näyttely Hyvän sään aikana – Maatalous, ilmasto ja sää. Näyttely pureutuu maatalouteen muuttuvassa ilmastossa ja vaihtelevissa säissä. Näyttely liikkuu kolmessa aikatasossa pohtien maataloutta ja ruuantuotantoa menneisyydessä, nykyisyydessä sekä myös tulevaisuudessa.
Ajatus näyttelyyn lähti museon halusta tarttua kiinnostavaan ja ajankohtaiseen aiheeseen. Ilmastonmuutos vaatii toimia kaikilla elämänalueilla. Sää on puolestaan aina päivänpolttava teema, kun ihmiset kohtaavat. Maataloudesta eläneet ovat aina olleet kiinnostuneita säästä. Sillä on ollut suuri merkitys saatavaan satoon.
Lähteet:
Jouko Hautala (toim.), Vanhat merkkipäivät, SKS 1948.
Helsingin Sanomat 13.5.2018.
Markus Hotakainen, Suomen säähistoria, 2010.
Kirjastovirma.fi/alavieska/aitienpaiva.
Maria Vanha-Similä, Hyvä sään aikana – Maatalous, ilmasto ja sää -näyttelyartikkeli.
Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto, 1950 (23. painos, 2002).
