Päivä pulkassa! Esineenä päivänpulkka

Moni käyttää tätä tuttua sanontaa, kun päivän työt on saatu tehtyä. Sanonnan alkuperäinen käyttöyhteys on kuitenkin monelle jo hiukan vieras. Useat suomalaiset sanonnat pohjautuvat vanhan maatalouden aikaan. Myös päivä pulkassa -sanonnan tausta on löytyy maataloudesta. Siihen liittyy kiinteästi torpparilaitos sekä pieni puinen esine, päivänpulkka.

Torppa oli vuokramaalla sijainnut pientila, joista torppari perheineen sai elantonsa. Torpparin oikeudet ja velvollisuudet määriteltiin vuokrasopimuksessa eli kontrahdissa. Se oli joko suullinen tai kirjallinen. Vuokrasopimus tehtiin määräajaksi, torpparin eliniäksi tai toistaiseksi.

Torpan vuokra maksettiin yleensä päivätöinä eli taksvärkkeinä vuokranantajan tilalla. Vuokra voitiin määritellä viikkotyöpäivinä tai tiettyihin töihin liittyvinä työpäivinä, kuten esimerkiksi kylvö- tai elonkorjuuaikana.

Vuokraa voitiin maksaa myös maatalous- ja käsityötuotteina, kuten viljana, voina, pellavana, lankoina, puutöinä, marjoina tai rahana.

Päivänpulkka liittyi torpparin tekemiin päivätöihin. Päivänpulkkaan merkittiin torpparin taloon tekemät työpäivät. Pulkka oli kaksiosainen puukapula, joista toinen puoli oli torpparilla ja toinen talon isännällä. Illalla torpparin työpäivän päätyttyä, päivänpulkan kappaleet sovitettiin yhteen ja molempiin tehtiin samanlaiset lovet. Näin molemmilla osapuolilla oli samanlaiset merkinnät. Päivänpulkan avulla voitiin laskea, että sovitut työt tuli tehtyä. Se oli siis kuin kansanomainen kirjanpitoväline. Päivänpulkasta voitiin käyttää myös nimityksiä päivätyöpulkka, päiväpulkka, pulkka, pirkka, pulikka tai taksvärkkipulkka.

Suurimmillaan torppien määrä oli 1860-luvulla. Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeen torpparit saivat mahdollisuuden lunastaa torpat itselleen vuoden 1918 torpparivapauslain myötä.

Suomen maatalousmuseo Saran näyttelyissä on esillä päivänpulkkia. Sellaiset löytyvät Ennen koneita -näyttelystä sekä Maatalouden aika -perusnäyttelystä.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta kirjailija Väinö Linnan syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi torppareiden tekemistä päivätöistä voi lukea etenkin fiktiivisestä Linnan kirjoittamasta Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäisestä osasta (1959). Linna kuvaa romaanissa Koskelan perheen elämää pappilan torpparina.

Maria Vanha-Similä, amanuenssi, Suomen maatalousmuseo Sarka

• isännät
• museoesineet
• museokokoelmat
• päivätyöt
• puuesineet
• tilalliset
• tilaton väestö
• torpparilaitos
• torpparit
• vuokrat