Kuva: Sari Soininen

On se kone! –näyttely nyt avoinna yleisölle

Nyt se on valmis. On se kone!

Museon työntekijät pääsivät hetkeksi pysähtymään ja vetämään henkeä näyttelyn avajaisten kunniaksi perjantaina 7.6.. Juhlallisessa tilaisuudessa näyttelyn avasi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.

Avajaisissa myös ojennettiin ystävänpäivänä julkistettu Kulttuurikuokka-palkinto Ylen Tubettavat konemiehet- ohjelmalle. Palkinnon saapui vastaanottamaan yksi itse konemiehistä, Metsa Man eli Timo Juvonen, sekä tilaajan eli Ylen edustaja Timo Järvi, ohjelman ohjaaja-käsikirjoittaja Sisko-Marja Tohka ja tuotantoyhtiö Mediawan Finlandin edustaja Piitu Mithiku.

Museonjohtaja Lauri Viinikkala onnittelee yhtä Tubettavat konemiehet- ohjelman tähdistä, Metsa Mania, eli Timo Juvosta, Kulttuurikuokka palkinnosta. Palkintoa vastaanottamassa myös ohjaaja-käsikirjoittaja Sanna-Sisko Tohka (vas.), Timo Järvi Yleisradiosta sekä Piitu Mithiku tuotantoyhtiö Mediawan Finlandista.

Projektityöntekijänä ja näyttelyn koordinaattorina kiitän kaikkia näyttelyn tekemiseen osallistuneita, ja nyt odotan innolla yleisön kommentteja uudesta näyttelystä. On ollut ilo vetää näin suurta hanketta, sillä meillä on Sarka-museossa erinomainen yhteishenki ja koko henkilökunta teki todella paljon töitä näyttelyn eteen. Toiset rakensivat ja toiset esimerkiksi suunnittelivat markkinointimateriaalia, oheistuotteita ja opastuksia. Samaten yhteistyö museon ulkopuolisten henkilöiden kuten näyttelyarkkitehdin, graafikon, multimedioiden ja pelien tuottajien sekä äänisuunnittelijan kanssa toimi hyvin, ja kaikki ovat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen.

Suuret koneet vaativat suuria elementtejä

On se kone! on visuaalisesti mahtipontinen. Tummaksi maalattu halli on hyvin erinäköinen kuin aiemmin, ja vaikuttaa myös entistä suuremmalta. Myös näyttelyn arkkitehti Antti Auvinen ja graafikko Katri Astala ovat tyytyväisiä uuteen näyttelyyn.  

Museolla oli projektin alussa selkeä konsepti muutamaan pääosioon jakautuvasta näyttelystä, jonka pohjalta syntyivät tilan perällä olevat aaltopeltinen “konehalli” ja punamultainen “navetta” sekä tilan yleinen jaottelu. Näiden lavastemaisten rakenteiden lisäksi tarvittiin erilaisia rakenteita mm. teksteille, kuville, interaktiivisille kohteille ja tietysti jalustoja koneille. Näissä rakenteissa taas pyrittiin erottautumaan lavasteseinistä ja ne pidettiin kokonaisuudessaan melko yksinkertaisina. Kävimme suunnittelutyön alussa myös Viikin tutkimustilalla Helsingissä kiertämässä ja hakemassa vaikutteita, sillä se oli meille saavutettavin paikka nähdä miltä maatilan materiaali- ja värimaailma näyttää. Kiitos Tapanille kierroksesta! Kertovat Antti ja Katri.

Kuva: Sari Soininen

Visuaalinen ulkonäkö kirkkaine oranssine tehosteväreineen ja erottuvine fontteineen on saanut inspiraationsa kirjaimellisesti maatalouskoneista.

Visuaalinen ilme lähti maatilaympäristöstä ja koneista itsestään. Esimerkiksi fonttivalinnoissa haettiin samankaltaista muotokieltä kuin maatalouskoneiden logoissa ja kojelautojen varoitusteksteissä, unohtamatta kuitenkaan näyttelyn tekstien luettavuutta ja saavutettavuutta. Myös näyttelyn värejä lähestyttiin koneiden värimaailman kautta. Maatalouskoneet ovat usein aika kirkkaan ja hauskankin värisiä! Erilaisten kirkkaiden värivaihtoehtojen keskeltä lopulta oranssi valikoitui sopivimmaksi vaihtoehdoksi. Se oli väri, jota näyttelyssä esillä olevissa koneissa oli vähiten, joten sen avulla tekstit erottuvat hyvin värikkäiden koneiden joukosta. Näyttelyn toinen pääväri okra taas on tuo ilmeeseen hieman tomuisuutta vastapainona kirkkaalle oranssille. Näyttelytilan muut värit ovat tummempia ja murretumpia. Näin värikkäät koneet pääsevät oikeuksiinsa ja erottuvat näyttelytilaa vasten, samalla täydentäen näyttelyn värimaailman.

Kuva: Sari Soininen

Tavallisesti museoiden näyttelytekstit ja kuvat kiinnitetään seinäkkeisiin tai matalle jalustalle, mutta On se kone! –näyttelyssä tekstejä kannatteleekin metalliset putkirakenteet ja suuret valokuvat toimivat apuna tilan valaisussa.

Paljon tilaa vievien koneiden ympärille ei ollut tarkoituksenmukaista rakentaa lisäksi monia suuria näyttelyseiniä, joten näyttelytekstit tarvitsivat jonkin rakenteen jonka varaan ne pystytettäisiin. Putket saivat muistaakseni alkunsa visiitiltä tutkimustilalle, missä vastaavia putkia käytettiin paljonkin tilan rakenteissa. Osa näyttelyyn hankituista putkista ja kiinnikkeistä onkin kirjaimellisesti nautakalustekatalogista valittu. Ajattelimme, että ne loisivat hyvän kontrastin museon Ennen koneita -näyttelyn materiaalimaisemalle joka on etenkin näyttelyesineiden osalta pääosin puinen, kun taas On se kone! -näyttelyssä päämateriaali on ymmärrettävästi metalli. Pohdimme millä suureen halliin saisi tunnelmaa joka auttaisi kuvittelemaan koneet esim. pellolle, varsinaiseen käyttöympäristöönsä. Museon päänäyttelyssä on jo ennestään suuria taustavalaistuja valokuvia ja totesimme, että samaa keinoa voisi käyttää myös tässä näyttelyssä. Halusimme tehdä maisemakuvista oikein reilun kokoisia, sillä muuten ne olisivat jääneet näyttelytilan ja koneiden suuren mittakaavan varjoon. Valolaatikot myös toimivat tietysti osana näyttelyn valaistusta.

Yhteistyössä on voimaa

Museolla on näyttelyprojektin aikana vaihtunut henkilökuntaa, mutta tiivis keskusteluyhteys Antin ja Katrin kanssa säilyi koko ajan. Joitakin asioita piti käydä useamman kerran läpi, jos ei ollut jäänyt kirjallista muistiota aiemmin puhutusta.

Kokonaisuus syntyi museon kanssa tiiviissä yhteistyössä ja puolin toisin kommentoiden ja ratkaisuja yhdessä pohtien. Museon väen kanssa on koko projektin ajan ollut hyvä keskusteluyhteys ja tuntuu, että meidän näkemyksiämme on kuunneltu. Toivottavasti museolla on sama kokemus! Museolaiset ovat myös sanoneet suoraan jos jokin asia ei tunnu oikealta tai sitä pitäisi vielä miettiä. Moni vaikkapa rakenteiden osalta puolin tai toisin askarruttanut kysymys ratkesi museomestari Aarnon kanssa helposti puhelinsoitolla. Oli ilo tehdä töitä Sarkan väen kanssa ja etenkin koko porukan työpanosta vaatinut rakentamisen loppurutistus teki vaikutuksen! Antti ja Katri kiittävät.

Me museolla toivotamme Antille ja Katrille onnea uusiin haasteisiin ja kiitämme ansiokkaasta työstä näyttelyn parissa.

Putkirakenteiden avulla koneet näkyvät myös tekstin takana. Kuva: Sari Soininen

Saran kone-teemainen vuosi ei toki pääty tähän, vaan elokuussa on odotettavissa uusi tapahtuma KoneSarka, joka järjestetään yhteistyössä Loimaan pvy:n kanssa. Lauantaina 3.8.2024 klo 10-14 Saran historian ensimmäinen maatalouskoneharrastajien kokoontuminen. KoneSarka-tapahtuma järjestetään museon piha-alueella ja tarkoitus on tuoda koneharrastajia yhteen sekä esitellä yleisölle maatalouskoneita, joista suurin osa on traktoreita.

Kirjoittaja On se kone! –näyttelyn projektityöntekijä Petra Nikula.