Nykydokumentointi tänään on historiaa huomenna
Museot mielletään usein ainoastaan vanhojen esineiden, kuvien ja dokumenttien muistipankkina, mutta enemmän tai vähemmän kaukaisen historian tallentamisen lisäksi museoiden vastuulle kuuluu myös nykypäivän dokumentointia. Viime vuoden aikana Sarka on dokumentoinut mm. maaseudun korona-arkea.
Nykydokumentoinnilla tallennetaan meidän aikamme ilmiöitä jälkipolville.
Museot tallentavat tämän päivän ilmiöitä, tapahtumia ja elämää kyselyjen, haastattelujen, valo- ja videokuvauksen avulla sekä esinehankinnoin. Tallenteet voivat liittyä esimerkiksi kysymyksiin siitä, minkälaista ruokaa Suomessa syödään tai millä tavoin maatalousyrittäjän identiteetti muodostuu 2020-luvulla. Esineiden kontekstit, eli niiden käyttäjät, käyttöpaikat ja tarinat ovat tärkeä osa dokumentaatiota. Kerätty aineisto tallennetaan museon kokoelmaan odottamaan tulevaisuuden tutkijoita.
Nykydokumentointia tekevät tavallisesti kokoelmatyötä museoissa tekevät työntekijät, mutta tallennustempauksia tehdään myös yleisöä osallistaen. Viime vuonna Sarka haastoi karjatilalliset ympäri Suomen valokuvaamaan itse tilansa arkea. Valokuvakilpailun satoa esitellään parhaillaan Saran uudessa valokuvanäyttelyssä Ammuu! Karjatilan elämää museon aulagalleriassa.
Vuonna 2020 Sarka toteutti myös Osta tilalta! -päivän dokumentoinnin osana museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKOn nykydokumentoinnin tempausta, jonka kokoavana teemana oli kulutus. Syksyisin toteutettavaan tapahtumaan osallistuu noin 200 maatilaa ympäri maata. Sarka dokumentoi päivän kulumista kahdella tilalla Someron Pitkäjärvellä.
Dokumentointitempaus käsitteli lähiruokaa sekä trendiä ostaa ruoka suoraan tuottajalta. Tapahtumaa tallennettiin valokuvaten ja haastatteluin. Asiakkaita kävi runsaasti päivän mittaan ja vaikutti siltä, että myös pandemia sekä tuonnin vaikeutuminen käänsivät kuluttajien katseen kohti kotimaisia tuottajia.
Maaseudun uusi normaali
Keväällä 2020 Sarka -museo toteutti maataloustuottajille suunnatun kyselyn, joka koski maaseudun arkea koronakurimuksessa. Millä tavalla poikkeukselliset olot, kiellot ja rajoitukset näkyvät maaseudun ihmisten työssä, arjessa ja lähipiirissä?
Kysely toteutettiin yhteistyössä MTK:n kanssa ja vastauksia tuli 26 maatilalta eri puolelta Suomea. Noin kolmasosa vastanneista pyöritti kotieläintilaa ja loput kasvitiloja. Vastaukset tallennettiin anonyymeina Saran arkistoon, missä niitä pääsee myös halutessaan tutkimaan.
Kyselyssä tiedusteltiin mm. miten valmiustila on vaikuttanut tilan tuotantosuuntiin, työtapoihin, ulkopuolisen työvoiman saatavuuteen tai muihin resursseihin, miten mahdollisten kouluikäisten lasten kotihoito on muuttanut tilan arkea, ja millaiseksi sosiaaliset suhteet ovat muodostuneet poikkeustilan aikana.
Vaikka joissain vastauksissa todettiinkin, että maataloustyö muistuttaa lähtökohtaisesti karanteeninomaisia oloja, pandemia oli tuonut mukanaan myös haasteita. Paikoin kärsittiin tarvikepulaa ja konehuollon ongelmia, sairasteluihin varauduttiin varahenkilöin ja vakuutuksin. Ulkomaalaista työvoimaa käyttävät tilat turvautuivat poikkeuksellisesti kotimaisiin työläisiin ja lasten etäopiskelu vaati ylimääräisiä järjestelyjä. Turvaväleistä ja hygieniasta huolehdittiin erityisesti ja sosiaalisia suhteita pidettiin yllä etänä.
Vastauksista heijastui huoli vanhuksista ja tulevaisuudesta, mutta osattiin myös iloita rauhallisesta arjesta ja lähestyvästä keväästä.
Kyselyn tulokset eivät olleet yllättäviä, mutta autenttisina ensikäden lähteinä arvokkaita.
Lisäksi Sarka keräsi tietoa siitä, millä tavalla koronaa ja maaseutua käsiteltiin keväällä 2020 suurissa medioissa kuten Helsingin Sanomissa, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Yleisradiossa.
Saran keräämästä aineistosta saa monipuolisen kuvan maatilojen korona-arjesta sekä maatalouden puheenaiheista pandemian keskellä.
Korona museossa
Sarka on tallentanut korona-arkea maaseudun lisäksi myös omassa organisaatiossaan.
Museotoiminnan dokumentit ja valokuvat Saran arkistossa kertovat etätöistä, teams-kokouksista, tilojen ja tilojen käytön muutoksista, päättymättömästä siivousurakasta, mutta myös huikeasta tuotekehittelystä poikkeusaikana. Museon suljettua ovensa keväällä 2020 henkilökunta ei jäänyt joutilaaksi. Muun yleisötyön ollessa tauolla amanuensseilla oli aikaa kehittää uusia tapoja tavoittaa yhä laajempia yleisöjä. Digimuseon alustalla syntyivät supersuositut virtuaalikierrokset, joita markkinoidaan nyt ympäri Suomea. Myös erilaiset luennot ja oppimateriaalit tavoittavat digitaalisesti suuremman yleisön yhä suuremmalta maantieteelliseltä alueelta.
Digitaaliset palvelut tekivät tuloaan perinteisten rinnalle jo kauan ennen pandemiaa, mutta poikkeustilan vapauttamat resurssit yhdessä sen aiheuttamien rajoitusten kanssa antoi kehitykselle tuntuvan sysäyksen. Kriisiajan ratkaisuista ei tullut vain poikkeusajan toimintaa, vaan museon uusi, parempi ja monipuolisempi normaali. Museon korona-arkea ja työtapojen nopeaa muutosta on dokumentoitu esimerkiksi valokuvaamalla. Kehityksen eteneminen sekä muutoksen lähtö- ja yksityiskohdat on tallennettu museon arkistoon.
Tutustu virtuaaliopastuksiin ja digipalveluihin amanuenssi Riikka Soinisen blogi -kirjoituksessa Mikä ihmeen virtuaaliopastus?
Nykydokumentointi kuuluu yhä useamman museon kokoelmapoliittiseen ohjelmaan. Museoiden tallentama aineisto aikamme ilmiöistä on kerätty mahdollisimman objektiivisesti, toisin sanoen sitä ei ole koottu esimerkiksi taloudellisin tai ideologisin vaikuttein. Jos joidenkin vuosikymmenten jälkeen halutaan rakentaa autenttinen kuva 2020-luvun maaseudusta, oli sitten kyse näyttelystä, kirjasta tai vaikka virtuaalitodellisuudesta, tieteellisin keinoin kerättyä aineistoa löytyy Sarka-museon kokoelmasta.
Kirjoittaja Maileena Vaajoensuu on Sarka -museon kokoelmatyöntekijä.
