Nostalginen maitolaituri Sarka-museossa
Maitolaiturit olivat ennen keskeinen osa maaseutumaisemaa. Niiden kulta-aikaa olivat 1950–1970-luvut.
Maatiloilta maito kuljetettiin tonkilla lähimmälle maitolaiturille. Sieltä maidon matka jatkui meijeriin jatkokäsittelyä varten. Hevoskärryt, traktori tai myöhemmin lava-auto haki tonkat laiturilta. Kulkiessaan ympäri maaseutua maitokuskit toimittivat monenlaisia asioita. Toivat tulleessaan tavaroita, antoivat tarvitseville kyytejä, kuuntelivat suruja ja murheita.
Maitolaiturit katosivat maalaismaisemasta, kun siirryttiin säiliöautoihin, jotka hakivat maidon suoraan maatiloilta. Jotkut vanhoista maitolaitureista on kunnostettu tai niitä on rakennettu uudelleen erilaisiin tarkoituksiin. Monelle ne herättävät nostalgisia muistoja maaseudun entisajan arjesta.
Maitolaiturit eivät olleet vain maitotonkkien lastauspaikkoja vaan niillä oli myös monta muuta tehtävää. Ne olivat etenkin maaseudun nuorison kohtaamispaikkoja. Niissä istuskeltiin, vaihdettiin kuulumisia, kisailtiin ja seurusteltiin. Vaivihkaa niissä otettiin tuntumaa myös alkoholiin, tupakkaan ja vastakkaiseen sukupuoleen.
Maitolaituri saattoi toimia myös bussipysäkkinä ja myymäläauton pysähtymispaikkana. Ne olivat myös ilmoitustauluja. Maitolaitureihin kiinnitettiin erilaisia mainoksia tulevista tapahtumista.
Maitolaiturit toimivat myös maamerkkeinä, joiden mukaan vieraille annettiin saapumisohjeet. Tulijoita voitiin ohjeistaa esimerkiksi seuraavasti: ”Maitolaiturin jälkeen käänny seuraavasta risteyksestä vasemmalle.”
Sarka-museon Maatalouden aika -perusnäyttelyssä pääsee tunnelmoimaan maitolaiturille. Maitotonkkien katveessa voi katsella mainoksia, jotka kertovat muuttuneesta maaseudun elämästä.
Maria Vanha-Similä, amanuenssi, Suomen maatalousmuseo Sarka
Lue lisää maitolaitureista:
Laamanen, Jaana 2001: Maitolaiturilla: kansatieteellinen tutkimus maitolaitureista ja niiden asemasta suomalaisessa kyläyhteisössä.
