Paljon puhetta ruoasta
Suomen maatalousmuseo Saran vuoden 2023 vaihtuva näyttely “Sinun ruokasi ei ole sinun – Ruokakeskustelua nyt ja ennen” käsittelee ruokakeskusteluja ja niiden taustoja keskittyen erityisesti 1900- ja 2000-luvuille. Ruokapuhe on jatkuvassa muutoksessa. Keskustelun valtatie, joka on varhaisempina aikoina käsitellyt lähinnä ruoan saatavuutta ja laatua on haarautunut useiksi pienemmiksi sivuteiksi ja edelleen lukemattomiksi pikkupoluiksi, jotka risteävät ja rönsyilevät joskus arvaamattomallakin tavalla.
Ruoka on elinehto, mutta tänä päivänä myös paljon muuta. Esimerkiksi puhe appelsiineista ei rajoitu enää satokauden ja rahtilaivan aikatauluihin, vaan saattaa sivuta useita teemoja: Missä appelsiinit on tuotettu ja minkälainen poliittinen järjestelmä siellä on? Paljonko viljelmät vaativat vettä? Minkälaisia kasvinsuojeluaineita appelsiinien viljelyssä on käytetty? Kuka on poiminut ne ja saiko hän työstään asianmukaista palkkaa? Minkälaisia sosiaalisia vaikutuksia appelsiininviljelyllä on paikallisesti? Millä tavalla logistiikka on järjestetty? Kuinka paljon kuljetus rasittaa ympäristöä? Miten paljon appelsiinissa on vitamiineja ja sokereita, mikä niiden kilohinta on ja miten tuotto jakautuu ruokaketjussa? Appelsiini herättää paljon enemmän kysymyksiä tänään kuin vaikka neljäkymmentä vuotta sitten.
Ruokaan liittyvät keskustelut ovat muuttuneet paljon 2000-luvun aikana. Ruokakulttuuri on kansainvälistynyt, ruoantuotanto on globalisoitunut, perinteet menettäneet merkitystään ja suhteellinen hyvinvointi on mahdollistanut ruokavalinnat toisella tavalla kuin aikaisemmin. Kuluttajat ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana liittäneet ruokaan monenlaisia merkityksiä liittyen esimerkiksi hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Ruokavalinnat ovat myös väline identiteettien rakennusprosessissa.
Terveellinen ja vastuullinen ruoka
Ruoan terveellisyydestä on puhuttu pitkään, vaikka käsitys terveellisestä ruokavaliosta on muuttunut aikojen kuluessa moneen otteeseen. Ruokavalio on osattu laskea hiilihydraateissa, proteiineissa, rasvoissa, vitamiineissa sekä kivennäisaineissa jo 1800-luvun alusta saakka ja Suomessa on laadittu virallisia ravintosuosituksia jo 1950-luvulla.
Nykyään ruokaan liitetään myös monenlaisia terveellisyysväitteitä, jotka eivät aina edusta tieteellisesti tutkittua tietoa. Sosiaalisessa mediassa leviää erilaisia ruokatrendejä, joiden väitetään toisinaan jopa parantavan sairauksia. 2000-luvulla onkin puhuttu ruokakeskustelujen medikalisoitumisesta.
Vastuullisuus ja erityisesti ekologinen vastuu liittyy tämän päivän ilmastokriisikeskusteluun ja on hyvin ajankohtainen ruokaa koskevien keskustelujen teema. Ruoantuottajilta vaaditaan ympäristön kannalta kestäviä tuotantotapoja ja kuluttajat vaikuttavat siihen, millä tavalla ruokaa on kannattavaa tuottaa. Myös tuottajien ja kuluttajien moraalisesta ja sosiaalisesta vastuusta on puhuttu Etelä-Afrikan appelsiiniboikotista lähtien, vuodesta 1980. Ruoka on myös politiikkaa.
Kuluttajien vastuu on korostunut esimerkiksi freeganismissa, jossa yhdistyy taloudellisuus ja ylikulutuksen kritiikki ekologisesta näkökulmasta. Freeganien ruokavalio muodostuu yksinomaan ruokakauppojen hävikistä.
Trendikäs ruoka
Erilaiset ruokavaliot ovat olleet silmiinpistävä trendi 2000-luvulla. Muotidieettejä syntyy yhtä nopeasti kuin väistyykin. Useimmat niistä liittyvät hyvinvointiin tai arvoihin ja ne omaksutaan usein olennaiseksi osaksi päivittäistä elämää ja identiteettiä. Tiedätkö sinä mitä tarkoittaa karppaaminen ja fennoveganismi tai mitä saa syödä paleodieetillä? Näyttelyssä voit testata tietämystäsi ruokavalioista yksin- tai kaksinpelinä.
Menneinä aikoina ihmisten ruokavalio määräytyi perinteiden, satokausien, maatieteellisen sijainnin ja yhteiskuntaluokan mukaan. Jokaisella ajalla on kuitenkin ollut omat leimalliset suosikkiruokansa, joiden perusteella voi yleensä päätellä aikakaudesta paljon enemmän, kuin mitä silloin katettiin pöytään. Esimerkiksi 1920-luvun läskisoosi kertoo tarinaa sotien välisen ajan Amerikan avusta tai 1960-luvun makkarakupit elintarviketeollisuuden kehityksestä. Trendien voima voi kasvaa joskus arvaamattoman suureksi. Esimerkiksi Taru Lindblomin ja Pekka Mustosen tutkimuksen mukaan 2000-luvun sushivillityksen alkuvuosina mielikuva ruokalajin tarjoamasta statuksesta oli niin vahva, että sitä nauttivat myös ne, jotka eivät siitä pitäneet.
Globaalin ruoantuotannon ja suhteellisen hyvinvoinnin aikakaudella ruokavalintamme on Suomessa enää harvoin riippuvaisia ruoka-aineiden saatavuudesta. Sen sijaan lounaamme kuvastaa usein arvojamme, löytyi lautaseltamme sitten sisäfilettä, kasvis- tai luomuruokaa, pelkkiä proteiineja, metsän antimia tai eineksiä.
Näyttelyn nimi “Sinun ruokasi ei ole sinun” on lainattu Khalil Gibranin runosta “Sinun lapsesi ei ole sinun”, joka käsittelee kuvitelmaa omistajuudesta ja kontrollista. Me päätämme itse, mitä lautaseltamme löytyy, mutta minkälaiset asiat vaikuttavat meidän ruokavalintoihimme?
Sinun ruokasi ei ole sinun -Ruokakeskustelua nyt ja ennen on esillä vaihtuvien näyttelyiden tilassa 17.2.2023 – 9.1.2024.
Kirjoittaja Maileena Vaajoensuu toimii Sarka-museon näyttelyamanuenssina ja toivottaa kaikki tervetulleeksi näyttelyyn pohtimaan omaa ruokasuhdettaan.
