Näyttelyidemme Valmet-traktorit

Näyttelytiloissamme ja piha-alueella pääsee ihastelemaan suomalaista metalliteollisuuden taidonnäytteistä, eli Valmet-traktoreista. Punaiset avomalliset traktorit ovat piirtyneet suomalaisten mieliin ahkerina ahertajina ja pientilallisen korvaamattomana apuvoimana. Valmet olikin paljon muutakin kuin pelkkä tuotemerkki, se on suomalaisen metalliteollisuuden, sisukkuuden ja kekseliäisyyden ilmentymä.

Valtion Metallitehtaasta Valmetiksi

Ennen toista maailmansotaa metalliteollisuus oli kehittynyt Suomessa voimakkaasti. Keskeisin metalliteollisuuden haaroista oli konepajateollisuus ja sen osuus koko metalliteollisuuden tuotannosta oli suurin. Metalliteollisuus kytkettiin palvelemaan sotatarpeita tosien maailmansodan aikana. Toisen maailmasodan jälkeen Suomen oli maksettava Neuvostoliitolle sotakorvauksia 300 miljoonan dollarin edestä. Sotakorvaukset piti maksaa tavarana, kuten paperitehtaan koneistoina, purjelaivoina ja muina kulkuneuvoina.

Vuonna 1946 useita Suomen valtion omistamia metallitehtaita yhdistyi Valtion Metalliteollisuusyhtymä, vuodesta 1951 Valmet Oy. Yhtiön tuotevalikoima laajeni vuosien myötä ja valikoimaan kuuluivat traktorien lisäksi mm. laivat, lentokoneet, aseet, veturit, laivamoottorit, seinäkellot, retkikeittimet ja hissit sekä paperikoneet.

Diplomi-insinööri Olavi Sipilä työskenteli sodan aikana Valtion tykkitehtaalla ja palasi sodan jälkeen maanviljelijäksi kotitilalleen Forssaan. Sipilä palkattiin Valtion Metalliteollisuusyhtymän palvelukseen ja hän ehdotti uudeksi siviilituotteeksi traktoria, ja sellaisen hän pääsikin suunnittelemaan.

Pikku-Jehusta sarjavalmisteiseksi traktoriksi

Vuonna 1950 Olavi Sipilän johtamalle suunnitteluryhmälle annettiin tehtäväksi suunnitella hevosen korvaava traktori, kevyt, ketterä, maastokelpoinen sekä taloudellinen, joka soveltuisi peltotöiden lisäksi myös pientilallisen muuhun työtarpeeseen. Tehtävä osoittautui haastavaksi. Lisää hankaluutta toi se, että kaikista tarvikkeista oli huutava pula.

Pikku-Jehu sai voimansa Farmall Cubin puretusta moottorista, samasta traktorista hyödynnettiin vielä etuakselisto ja takapyörät. Ratiksi kelpasi paperikoneen säätöpyörä, löytyi tehtaan jätekasasta. Valmis tuote esiteltiin jo kesällä 1950. Punainen 11-hevosvoimainen traktori oli hyvin pelkistetty ja siinä oli kolme vaihdetta sekä pakki, mutta kolmipistekiinnitystä työkoneille ei ollut. Eikä ollut voiman ulosottoa.

Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen eli Vakolan vaativassa testauksessa Valmet koesarjan traktorin hyvät ja kehitettävät puolet saatiin esiin. Saadun palautteen pohjalta traktoria paranneltiin ennen sarjatuotannon aloittamista. Tuotekehityksen tulos nähtiin vuonna 1952, jolloin markkinoille tuli Pikku-Jehun pohjalta suunniteltu Valmet Maataloustraktori, joka myöhemmin opittiin tuntemaan nimellä Valmet 15.

15-hevosvoimaisen traktorin moottori koottiin Linnavuoren moottoritehtaalla, muut osat valmistettiin Rautpohjassa ja se koottiin Tourulassa. Traktorin sarjatuotanto alkoi Tourulassa vuonna 1953 ja tuotantotavoite oli 1000 kpl.

Valmet 20

Ensimmäisenä toimintavuosikymmenen 1950-luvun aikana Valmet oli tuonut markkinoille viisi traktorimallia (Valmet 15, 20, 20 MT, 33 D, 359 D).

Valmet 20 oli edeltäjäänsä ”Piikkilangan kiristäjää” nähden taas kehittyneempi versio. Hevosvoimia oli tullut lisää, bensiinikäyttöisessä niitä oli jo 22, petrolikäyttöisessä vähän vähemmän 19,5. Lisäksi Valmet 20 oli varusteltu hydraulisella nostolaitteella, mutta kiinnitys oli muista poikkeava ja työkoneita Valmetiin pitikin hankkia Fiskarsilta, Wärtsilältä tai Rosenlewilta.

Väri oli edelleen tuttu punainen ja Valmet 20 myytiinkin ympäri Suomen miltei 10 000 kappaletta. Pikku-Valmet oli löytänyt tiensä pienviljelijän sydämeen.

Valmetin toimitusjohtajaksi palkattiin legendaarisen Kullervo-traktorin suunnittelija Gustav Wrede. Hän oli neljän vuosikymmenen ajan seurannut traktoreiden kehitystä ja Wreden johdolla Valmet 33 suunnitellut ratkaisut näkyivät myös myöhemmissä malleissa aina 1970-luvulle saakka.

Yksi tärkeimmistä muutoksista oli dieselmoottorin käyttäminen, jolloin samalla luovuttiin bensiini- ja petrolikäyttöisistä moottoreista. Lisäksi Wreden johdolla kehitettiin kolmesylinterinen suorasuihkutusmoottori, jonka ympärille traktorisuunnittelijat innostuneina loivat ajan vaatimukset täyttävän voimansiirron ja hydrauliikan.

Muita tärkeitä uudistuksia olivat mm. kuusivaihteinen vaihteisto, vahvistettu lokasuoja hytin asennusta varten, avara ohjaamo sekä kytkimen rakenne, jolloin sen huolto tai vaihto voitiin hoitaa ilman traktorin katkaisua.

Meidän Valmet 33 on vuodelta 1958. Ehkä sen alkuperäinen omistaja teki ostopäätöksen nähtyään tämän mainion filmin.

Valmet 565

Valmetin 1960-luvun aikana traktoreita kehitettiin edelleen tehokkaammiksi ja turvallisimmaksi. Valmet 565 oli suoraa jatkokehitystyö 361 mallista ja se tuli markkinoille vuonna 1962. Moottorissa oli Boschin ruiskutusjärjestelmä ja tehoa 46 hevosvoimaa.  Vetokoukku oli vakiovaruste ja lisävarusteena leveämmät renkaita, tasauspyörästön lukko sekä tuntimittari ja pehmustettu istuin. Myös hydrauliikka uusittiin. Nyt tarjolla oli asentosäätö, työntövarsitunnusteluun perustuva vetovastussäätö sekä sekoitussäätö.

Valtra

Valmet ja Ruotsalainen Volvo BM aloittivat vuonna 1979 yhteistyön, jonka tarkoituksena oli tuoda markkinoille edistyksellinen traktorimalli. 1986 Valmet osti Volvon osakkeet. Vuonna 1994 Valmet siirtyi Sisu-yhtiön haltuun ja edelleen AGCOlle. Omistajanvaihdosten seurauksena Valmetin aikaisemmin omistama traktorituotanto menetti oikeuden käyttää Valmet-tuotemerkkiä. Vuonna 2001 traktorien nimeksi tuli Valtra, jonka valmistuspaikka on Äänekoskella.

Kirjoittaja on koneisiin hurahtanut amanuenssi Ragni Reichardt

• koneellistuminen
• koneet
• maataloushistoria
• metalliteollisuus
• olavi sipilä
• pikku-jehu
• traktori
• valmet
• valtra