Lokakuusta, säästä ja muusta
Suomen maatalousmuseo Saran tämän vuoden vaihtuvassa näyttelyssä Hyvän sään aikana tarkastellaan säätä, ilmastoa ja maataloutta sekä sitä, miten ne liittyvät toisiinsa kiinteästi. Tässä Tarinatiinussa käsitellään puolestaan meneillään olevaa lokakuuta säiden ja muiden ajankohtaisten teemojen kannalta sekä vanhoja että vähän uudempia kalenterimerkintöjä apuna käyttäen.
Jo Mikael Agricolan Rukouskirjassa vuodelta 1544 annettiin ohjeita lokakuun viettoon:
Winamariat nyt poijmetan.
talui io mös odhotetan.
Puusta / ia oxista ledhet lange.
paijska teuran otzan cangi.
Kylue / coppa / ja szonda löö.
ele rupe miten ala wöö.
Telle kwlla kelpa keijtetty fleski szöde /
nin mös canat ia Linnut.
Joo winan wtista /
sille se percka rumin /
Nijn mös wohen ia lammasten reska /
Jomas olcohon pipurita ia neglike.
”Viinamarjat (viinirypäleet?) nyt poimitaan, talvea jo myös odotetaan. Puusta / ja oksista lehdet lankee, paiskaa teuraan otsaan kanki. Kylve / kuppaa / ja suonta lyö, älä ryhdy mihinkään alla vyön.
Tällä kuulla kelpaa keitettyä sianlihaa syödä/ niin myös kanat ja linnut. Juo viinaa uutista (uutta viiniä) / sillä se puhdistaa ruumiin /niin myös vuohen ja lampaiden tuoretta maitoa / Juomassa olkoon pippuria ja neilikkaa.”
Lokakuussa ankara talvi on lähestymässä ja Agricolan kalenterissakin kehotetaan syömään vahvasti. Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenteriosa sisälsi muun muassa keskiajan lääketiedettä − kuten esimerkiksi suotuisia suoneniskemisaikoja − sekä tähtitiedettä, enteitä ja yleistä teologiaa.
Lokakuu mielletään yleensä sateiseksi ja lokaiseksi kuukaudeksi, mitä se tavallisesti onkin. Lokakuun sademäärät saattavat kuitenkin vaihdella runsaasti eri vuosina. Viime vuosikymmeneltä moni voi muistaa ennätyksellisen kuivan syksyn 2016, joka oli etenkin Lounais-Suomessa mittaushistorian kuivin. Varsinais-Suomessa Kaarinan Yltöisissä satoi tuolloin lokakuussa vain 9,5 mm. Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla satoi tosin lokakuussa 2016 vielä vähemmän: vain 4,1 mm kuukaudessa. Vertailun vuoksi mainittakoon sateinen syksy ja lokakuu 2006, jolloin Kaarinassa mitattiin 188 mm:n sademäärä kuukaudessa. Vielä sateisempaa oli Helsinki-Vantaan lentokentällä lokakuussa 2006, jolloin kuukauden sademäärä oli 193 mm.
Lokakuu 2006 oli siis sateinen, toisin kuin edellisen vuoden 2005 lokakuu, jolloin sademäärät jäivät koko maassa huomattavasti alle keskiarvon. Vuodet eivät ole veljeksiä, kuten sanotaan. Tämä vanha totuus tuo esille myös sitä, että erilaisilla sade- ja lämpötilaennätyksillä on tapana tasata toisiaan. Kuivaa kesää seuraa usein sateinen syksy ja päinvastoin.
Ensilumi satoi muutama päivä sitten suureen osaan Suomea ja ehti jo sulaakin etelässä. Hyvinkin lumisia lokakuita muistetaan, tosin ei tältä vuosituhannelta. Vanha kansa saattaa muistaa lokakuun lopun lumipyryt syksyllä 1980. Neljänkymmenen vuoden takainen lokakuu pitää edelleen hallussaan Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla viimeisen sadan vuoden aikana mitattua lokakuun lumensyvyyden ennätystä: 26 cm Kaarinassa 27.10.1980 ja sama lukema Nokian Tottijärvellä edellisenä päivänä 26.10.1980. Sen sijaan Keski-Suomessa oli lokakuu 1992 vielä lumisempi: Jyväskylän lentoasemalla mitattiin tasan 28 vuotta sitten 30 cm:n lumensyvyys. Suurin lokakuinen lumensyvyys on luonnollisesti mitattu Lapissa: 43 cm 25.10.1962. Helsingin lumisin lokakuu on niinkin kaukaa, kuin yli sadan vuoden takaa: 33 sentin ennätyksellinen lokakuinen lumensyvyys mitattiin Kaisaniemessä 25.10.1915. Kuten tilastoista huomaa, ajoittuvat lokakuiset ennätyslumet luonnollisesti kuun loppupuolille. Vuodesta 1981 lähtien on myös olemassa tilastoja keskimääräisestä lumensyvyydestä lokakuun 15. päivältä. Näistä tilastoista voidaan havaita, että vuoteen 2010 asti on lähes koko Suomesta mitattu noin 1-2 cm:n keskimääräisiä lumeensyvyyksiä lokakuun puolivälistä. Viime vuosilta ei maassamme ole kuun puolivälistä saatu mitattua lumitilastoja. Talvi tulee siis pohjoiseenkin entistä myöhemmin ja entistä leudompana.
Minä päivänä metsä on kuurassa lokakuussa, sinä päivänä toukokuussa vihoittaa lehti.
– Tohmajärveläinen sananlasku
Tämä sääenne saattaa toisinaan pitää paikkansa Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä. Etelä-Suomessa lokakuun kuuraa ei ole juurikaan näkynyt, mutta tuskin silti lehtien puhkeamista saadaan keväällä kovin pitkään odottaa. Nykyään puut vihannoivat etelässä usein jo huhtikuun puolella.
Huonona enteenä pidetään, jos lunta sataa lokakuussa puiden ollessa vielä lehtiverhossa. ”Silloin tulee tautinen talvi ja myöhäinen kevät.” Varjelkoon toteutumasta tämä enne. Noudattakaamme Agricolan Rukouskirjan kalenterin ohjetta ja lisätkäämme juomaan pippuria ja neilikkaa talvea odotellessa!
Lähteitä:
Almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/kalentereita-1300–1500-luvuilta/agricolan-rukouskirjan-kalenteri-1544.html.
Www.doria.fi/bitstream/handle/10024/43445/p20-06_rucouskiria.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Antti Ijäs, Filologogrammata-blogi: filologogrammata.blogspot.com/2013/10/mikael-agricola-lokakuusta.html.
Www.ilmatieteenlaitos.fi.
Suomisyojajuo.fi/2016/06/30/mikonpaiva/.
Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto 1950, (23. painos 2002).
