Kuu kiurusta kesään?
Suomen maatalousmuseo Saran vuoden 2020 vaihtuva näyttely Hyvän sään aikana kertoo maataloudesta muuttuvassa ilmastossa ja vaihtelevissa säissä. Ilmaston olosuhteet ja pohjoinen sijainti määrittelevät suomalaista maataloutta, viljeltäviä kasvilajikkeita sekä satoisuutta. Sään ilmiöt, kuten sateet, poudat, hallat ja helteet asettavat sopivat ajankohdat maataloustöille ja vaikuttavat usein kohtalokkaastikin satojen onnistumiseen. Globaalia ruuantuotantoa ja ihmisen selviytymistä uhkaava ilmastonmuutos tuo muutoksia myös Suomen sääoloihin ja ilmastoon. Ihmisen ja myös maatalouden on sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin ja löydettävä uusia ja kestävämpiä tapoja tuottaa ravintoa.
Näyttely tarkastelee sään ja ilmaston moninaisia vaikutuksia suomalaiseen maatalouteen kautta aikojen. Kun Saran ovet taas avautuvat, löydät näyttelyn joulukuun 20. päivään asti museon vaihtuvien näyttelyjen tilasta. Näyttelyyn liittyvässä Talonpojan selviytymispelissä pääset testaamaan, miten olisit pärjännyt entisajan maanviljelijänä vaihtuvien sääolojen ja katovuosien armoilla.
Sääpäiväkirja on maanviljelijälle tärkeä apuväline ja suunnittelutyökalu. Joillakin tiloilla saattaa olla tallessa säätietoja usean vuosikymmenen tai jopa sukupolvien ajalta.
Tässä kurkistus 26 vuoden takaiseen päivän säähän Vattuahon tilalla Siilinjärvellä Pohjois-Savossa.
Samalla, kun onnittelemme kaikkia tänään pyöreitä vuosia täyttäviä, voimme tutustua päivän säähän tasan 50 vuotta sitten Jokioisten Ilmalan säähavaintoasemalla.
Lunta oli vielä yli puoli metriä ja lämpötila oli pikku pakkasella.
Suomalainen kansanperinne on tulvillaan säähän ja merkkipäiviin liittyviä ennustuksia. Arkistoihin on tallennettu pilvin pimein myös maatalouteen liittyviä sääsanontoja. Moni meistä muistaa vielä tänä päivänä viljalti näitä perinteisiä sääviisauksia.
Maaliskuun lopulle osuvat kevätpäiväntasaus (19.-21.3.) ja Marian ilmestyspäivä eli Kevät-Maaria. Kevätpäiväntasaus ehti jo mennä, mutta se alkuperäinen Maarianpäivä, eli 25.3. on pian tulossa. Nykyään Marian ilmestyspäivä on kalenterissa 22.-28.3. välisenä sunnuntaina. Jos päivä osuu samaan aikaan palmusunnuntain tai pääsiäissunnuntain kanssa, siirtyy Kevät-Maaria palmusunnuntaita edeltävään sunnuntaihin. Kevät-Maaria voi siis olla aikaisintaan 8.3. Tänä vuonna Marian ilmestyspäivä oli 22.3. ja kevätpäiväntasaus 20.3.
Vanha kansa tuntee runsaasti Maarianpäivään liittyviä enteitä ja sanontoja ja muutamia muistetaan kevätpäiväntasauksestakin:
”Päiväntasauksen edellinen päivä on kaikista kuivin ja silloin tarvitsisi lepänvesat vesata ojista pois ja joka paikasta, missä ei saisi kasvaa.” (Vanaja)
”Kun ennen kevätpäiväntasausta tekee yhdeksänlajisista puista vastan ja ripsuu sillä huoneen seinät alastonna ja vie rikat ulos kartanosta, niin lutikat häviävät.” (Nurmes)
Kevät-Maaria on ollut tärkeä päivä vuodentulon ennustuksille. Tällöin tarkkaillaan erityisesti lumen sulamista.
”Mitä Maariana malolla (eli katolla), sitä vappuna vaolla.” (Vahto)
Etelä-Suomessa päivää on nimitetty myös Rekiheitto-Mariaksi.
”Marjan päivästä reet orrelle.” (Elimäki)
”Maariana sialle kesän avaimet selkään viskataan”. (Pielisjärvi)
Sika tosiaan pärjää jo maaliskuussa ulkosalla, kunhan sillä on tuulen- ja sateensuoja nukkumapaikka ja kuivia pahnoja, joihin kaivautua.
Kansan keskuudessa on tunnettu myös seuraavia yleisiä sääenteitä:
Sateista säätä ennustaa:
Kun näkyy kehä auringon tai kuun ympärillä.
Kun tähdet näyttävät himmeiltä ja kuun sarvet tylpiltä.
Kun muurit tulevat talvella valkeiksi kuurasta.
Kun taivas ruskottaa aamusella.
Kuivaa ja kaunista säätä ennustaa:
Kun tähdet tuikkivat kirkkaasti.
Kun taivas on ”rastaan rinnalla” (pieniä palleroisia cirrocumulus-yläpilviä).
Ja tiesitkö tämän:
”Kun pakkanen paukkuu, niin se pian kuolee.”
”Kun metsä mustenee, tulee suojasää.”
Lähteet:
Jouko Hautala, Vanhat merkkipäivät, 1948.
www.maaseutumedia.fi.
K. V. Oksanen, Pieni sääopas, 1924.
Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto, 1950 (23. painos 2002).
