Jouluinen tervehdys!
Painettujen joulukorttien lähettämisen juuret ovat 1840-luvun teollistuvassa Englannissa. Maassa oli hieman aikaisemmin otettu käyttöön postimerkit. Idean keksijä oli monitoimimies Henry Cole, ja sen leviämistä auttoivat rautatiet.
Joulukortit saivat nopeasti suosiota ja levisivät ympäri Eurooppaa. Saksa oli eurooppalaisen postikorttiteollisuuden keskus ja 1860-luvulla se otti omakseen myös joulukortit.
Varhaisimmat Suomeen tulleet kortit olivat Saksassa ja Ruotsissa valmistettuja. Vanhin Suomessa lähetetty joulukortti tunnetaan vuodelta 1871. Korttien lähettely oli aluksi varakkaiden ja kaupunkilaisten tapa. Muun muassa painotekniikan kehittymisen ja parantuneen lukutaidon myötä joulukorttien lähettäminen yleistyi merkittävästi 1920-luvulla kaikkien kansankerrosten keskuudessa. Myöhemmin kortteja alkoivat lähetellä myös muun muassa firmat ja yhdistykset.
Eniten paperisia joulutervehdyksiä on Suomessa jaettu vuonna 2008, jolloin määrä oli yli 53 miljoonaa. Nyttemmin tapa on digitaalisuuden myötä ollut voimakkaasti hiipumassa, mutta vielä viime vuonnakin joulutervehdyksiä lähetettiin noin 15 miljoonaa kappaletta.
Aivan aluksi joulukorttien aiheet eivät olleet kovin jouluisia. Joulutonttujen läpimurto tapahtui 1800-luvun lopulla. Pohjoismaisen joulutontun ulkomuodon äitinä voidaan pitää Jenny Nyströmiä, joka kuvitus Victor Rydbergin runoon ”Tonttu” iski ihmisten sydämiin. Yleisiä joulukorttien aiheita ennen nykyisen yltäkylläisyyden aikaa ovat olleet muun muassa sika ja joulupuuro. Kuusi, talviset maalaismaisemat ja kynttilät ovat kaikki olleet suosittuja korttiaiheita.
Joulukorttien lähettäminen seuraa perinteenä uudenvuodenkortteja. Tapa toivottaa kortilla onnea uudelle vuodelle tunnettiin Euroopassa jo 1700-luvulla, jonne käytäntö levisi alkuaan Japanista. Vanhimmat painetut uuden vuoden tervehdykset ovat peräisin 1700-luvun puolivälistä. Vielä 1900-luvun alussa uudenvuoden kortteja lähetettiin innokkaasti.
Sarka-museolla voit ihailla vanhoja joulukortteja, joita on asetettu esille on aulavitriiniimme.
