”Huhtikuusta puoli suksin, puoli venehin.”
Aurinkoista kevätaamua! Nyt jo hiukan lämpiääkin. Huhtikuun vaihtelevat säät ovat käsite. Jos kesä antaa vielä odottaa itseään, on lohdullista tietää, että: ”Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato” (Kuorevesi). Kaikella on aikansa luonnon kiertokulussa ja vuodenaikojen vaihtelussa. Etenkin keväinen sade on odotettua ja toivottua kuivien keväiden maassamme: ”Kevväine saaje ei oo vettä, se o mettä” (Vuoksenranta). Ja joskus se hyvä vuosi tulee kuitenkin: ”Sattain suvet tulee, ja vuarotelen hyvät vuaret” (Lieto).
Petoja on karkoitettu karjaa hätyyttämästä myös Yrjön (23.4.) päivän tienoilla. Pyhälle Yrjänälle on huudettu Taivassalossa ja Velkualla: ” Sido koirasi kiinni!” Noormarkussa Satakunnassa on luettu: ”Sant Yrjänä, pyhä ritari pane sinun piskis ja koiras kahleisiin suviöistä talviöihin, ja kun minun karjani kulkee kangasmaita, niin kulje sinä korpimaita, ja kun minun karjani kulkee korpimaita, nii kulje sinä kangasmaita.”
Karjaa on siis laskettu laitumelle eri puolilla maatamme Yrjön päivän tienoilla. Itä-Suomessa on sanottu: ”Jyrki kantaa lehmät vaikka selässään.” Jyrki on Etelä-Karjalassa tarkoittanut yleisnimenä nimenomaan karjan uloslaskua.
”Jos yrjönpäivänä on lämmin, niin hallat eivät sinä vuonna pane” (Mäntsälä).
Toukotyötkin ovat jo alkamassa huhtikuun lopulle tultaessa: ”Yrjö auran pellolle kantaa, Markus (25.4.) käelle kielen antaa” on sanottu Varsinais-Suomessa. Kevätkylvöt ovat tasapainoilua maan kuivumisen kanssa. Liian märälle pellolle ei voi työkoneiden kanssa mennä, mutta kylvettävät siemenet tarvitsevat kosteutta itääkseen.
Sateinen talvi on taas opettanut, että maan kasvukunnosta on pidettävä erityisen hyvää huolta. Perusasioiden, kuten peltojen ojituksen on oltava kunnossa. Monipuolinen viljelykierto ja pellon kasvipeitteisenä pitäminen edesauttavat myös veden imeytymistä maahan.
Hiilen varastoitumista ilmakehästä maaperään edistävä viljely eli hiiliviljely on yksi keino hillitä ilmastonmuutosta. Hiilen tehokas ja pitkäaikainen varastoituminen riippuu muun muassa maaperän kunnosta ja mikrobiaktiivisuudesta.
Hiiltä vapautuu maaperästä ilmakehään esimerkiksi pellonmuokkauksen yhteydessä, joten hiiliviljelyssä pyritään välttämään maan tarpeetonta muokkausta ja pitämään maa kasvipeitteisenä suurimman osan vuodesta. Muita hiiliviljelyn keinoja ovat muun muassa torjunta-aineiden ja teollisten lannoitteiden käytön vähentäminen. Hiiliviljely kannattaa, sillä hiilimäärän kasvu maaperässä lisää myös satoa.
Markullekin on toivottu lämpimiä säitä. Silloin kevät etenee nopeasti. Etelä-Suomessa on sanottu: ”Jos ei härkä aamusella juodessaan saa turvallaan juoma-astian jäätä rikki, tulee huono vuosi.”
Kenellä on omenapuita, voi niitä vielä huhtikuussa leikellä. Nyt kun karvalakista muutenkin aletaan jo luopua, voi perinnetietoinen omenapuutarhuri heittää sen leikatun omenapuun oksiston läpi. Jos karvalakki ei takerru oksiin, on puu leikattu sopivan harvaksi ja ilmavaksi.
Lähteet:
www.carbonaction.org
Jouko Hautala (toim.), Vanhat merkkipäivät, SKS 1948.
Suomen maatalousmuseo Sarka, Hyvän sään aikana –näyttelytekstit.
Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto, 1950 (23. painos, 2002).
