Valmet maataloustraktori
Toisen maailmansodan jälkeen Valtion Metallitehtaat Yhtymä alkoi muuttaa sotatarviketuotantoaan siviilituotannoksi. Markkinatutkimus kertoi kysyntää olevan kevyelle traktorille, joka korvaisi hevosen pientiloilla. Sen avulla pitäisi pystyä tekemään tavanomaisten peltotöiden lisäksi kaikkea sitä mitä hevosellakin, muun muassa puunkorjuuta metsästä.
Näihin tarpeisiin suunniteltiin Valmet maataloustraktori, josta pyrittiin tekemään pieni, kevyt, ketterä, maastokelpoinen ja taloudellinen. Aluksi suunnitteluvoimaa hankittiin Englannista, mutta insinööri Pobjoyn kuoleman jälkeen oli pakko turvautua kotimaiseen insinöörikuntaan. Suunnitteluryhmän vetäjäksi asetettiin insinööri Olavi Sipilä, joka oli aikaisemmin nimitetty Rautpohjan valimon valimomestariksi. Sipilälle ja suunnitteluryhmälle annettiin aikaa vuosi: 1951 pitäisi saada käyntiin kotimaisen maataloustraktorin sarjatuotanto.
Sipilä ja kollegat tutkivat tarkkaan kilpailijoiden tuotteita, mm. Farmall Cub ja Massey-Harris Pony- traktoreita ja Sipilä vieraili David Brownin tehtailla Englannissa. Aikaa oli vähän ja tarvikkeista pula: ensimmäiset prototyypit rakennettiin Rautpohjassa saatavilla olevista osista. Puretusta Farmall Cubista hyödynnettiin moottori, etuakselisto ja takapyörät. Muita osia haalittiin mm. jätekasoista kuten ohjauspyörä, joka oli alun perin tarkoitettu paperikoneen säätöpyöräksi.
Kesällä 1950 ensimmäinen omaa suunnittelua oleva prototyyppi oli valmis: väri oli punainen ja konepellissä luki ”PIKKU-JEHU”. Moottorissa oli 11 hevosvoimaa, vaihteita oli kolme eteen ja pakki. Takana ei ollut muuta kiinnityskohtaa kuin vetopuomi eikä voiman ulosottoa ollut.
Heti havaittiin kehitettäviä asioita: maavaraa pienennettiin painopisteen laskemiseksi, akku siirrettiin istuimen alta kuljettajan eteen ja akseliväliä lyhennettiin ketteryyden parantamiseksi. Vaihdelaatikon yhteyteen suunniteltiin voiman ulosotto ja työkoneiden hallintaa varten taakse mekaaninen nostolaite. Näillä muutoksilla varustettuja ns. koesarja 1:n traktoreita valmistettiin 10 kappaletta. Aikaa oli vähän ja tarvikkeista pula: ensimmäiset prototyypit rakennettiin Rautpohjassa saatavilla olevista osista. Traktoreiden kokoonpano päätettiin kuitenkin siirtää Tourulaan entiselle kivääritehtaalle, jossa oli asetuotannon peruja hyvä ja monipuolinen konekanta myös tarkkuussarjatyöhön.
Koesarjan traktorit joutuivat ankariin testeihin sekä Vakolassa että maatiloilla arjen töissä. Taas löytyi kehitettävää: kestävyydessä oli puutteita ja moottori osoittautui heikkotehoiseksi. Kokemusten pohjalta suunniteltiin tuotantomalli Valmet Maataloustraktori, joka tuli myyntiin 1952.
Vakolan koetellessa uutta Valmet-traktoria petrolimoottorin tehoksi saatiin 14,3 HV 1600 r/min. Vaihteiden määrää pidettiin riittämättömänä ja mekaanista nostolaitetta hankalana käyttää. Koko takasilta jouduttiin 1320 koetustunnin aikana vaihtamaan, samoin polttoainetankki, vesipumppu ja kytkinlevy jopa kaksi kertaa. Ylipäänsä traktorin kestävyyteen oli runsaanlaisesti huomauttamista.
Uuden tuotteen tuotannon sisäänajo tehtaalla ei sujunut ongelmitta. Vakolan koetus koesarjan traktorille muuttui erilaisten korjausten, parannusten ja osien vaihdon jälkeen toisen koesarjan traktorin koetukseksi. Jatkuvasta kehittelystä huolimatta kaikenlaisia kestävyys- ja luotettavuusongelmia esiintyi usein.
Tuotantomallin tehonlisäyksestä huolimatta tehoa ei ollut ainakaan liikaa. Kansan suussa alkoi kiertää vitsi ”piikkilangankiristäjästä” joka ei pystynyt törmätessään katkaisemaan piikkilanka-aitaa, vaan ainoastaan kiristi sitä hieman.
Valmetia myivät lähes kaikki tärkeimmät maatalousalan myyntiverkostot kuten Hankkija, Kesko ja OTK. Monella myyjällä oli kuitenkin listalla ensimmäisenä joitakin muita merkkejä, Valmet tuli joukon jatkona. Pikkuhiljaa myynti kasvoi ja sai varsinaisesti vauhtia isompien diesel-käyttöisten mallien esittelyn myötä.
Ankara työ Valmet-traktorin myymiseksi ulkomaille aloitettiin vuonna 1955 kauppaamalla 100 kappaletta Valmeteja Turkkiin. Pohjoismaisia vientimahdollisuuksia oli tutkailtu jo aiemmin, mutta vähäisin tuloksin. Ruotsiin oli viety pieni määrä Pikku-Valmeteja vuonna 1954.
Kuukauden esineeksi valittu Valmet 15 on valmistettu vuonna 1954 ja se on ensimmäinen Ruotsiin viety Valmet-traktori. Traktorin on lahjoittanut Suomen maatalousmuseo Saralle Pertti Naulapää.
