Hyrräpora
Reiän tekeminen kovaan materiaaliin on ollut haaste ennen raudan käyttöönottoa. Kuitenkin kauniita pyöreitä reikiä on tehty puuhun ja kiveen jo kivikaudella. Teränä käytettiin aluksi putkiluuta tai sarvea, leikkaavana aineena oli hiekka. Työn nopeuttamiseksi terän pyörintää tehostettiin jousella ja jänteellä. Jänne kierrettiin pari kertaa poran varren ympärille ja sen päät jousen päihin. Jousta edestakaisin veivaamalla pora pyöri nopeasti.
Tällaisesta jousiporasta oli lyhyt askel vielä tehokkaampaan laitteeseen, hyrräporaan. Hyrräpora on periaatteessa samanlainen kuin jousipora, poran varren alaosaan on vain lisätty vauhtipyörä. Jousen jänne on kiinnitetty keskeltä poran varteen ja päistään jousen päihin. Itse jousessa on reikä, jonka sisällä poran varsi pyörii. Jousta painelemalla pora pyörii edestakaisin huimaa vauhtia ja poraaminen sujuu ripeästi.
Hyrräpora tuli käyttöön Suomessakin jo esihistoriallisena aikana. Puusepän, kultasepän ja kellosepän työkaluvalikoimaan se kuului aina 1900-luvulle saakka.
Kuukauden esineeksi valittu hyrräpora on Viikin maatalousmuseon kokoelmassa ja se on näytteillä Suomen maatalousmuseon Ennen koneita-näyttelyssä.
Poran avulla voitiin myös tehdä tuli. Katso videolta, miten hyrräpora toimii.
