Hiomakivi

Elonkorjuun aikana vilja korjattiin pelloilta leikkaamalla ne sirpillä tai viikatteella. Sirppiä käytettiin kaiken kokoisilla peltoaloilla, kun taas viikatetta hyödynnettiin enimmäkseen vain suurtiloilla. Näiden työvälineiden käyttöön on tarvittu myös työkaluja, joiden avulla elonkorjuu sujui ongelmitta. Sekä sirpissä että viikatteessa on pitkä terä, jota täytyi teroittaa aika ajoin. Teroitukseen käytettiin omia hiomakiviä tai hioimia, joiden avulla kesken työurakan sirpin tai viikatteen terää pystyi teroittamaan.

Elokuun kuukauden esineeksi valikoitui siis hiomakivi, lempinimeltään liippa, jonka avulla on teroitettu elonkorjuussa käytettyjen työvälineiden teriä. Tämä hiomakivi koostuu sileästä vaaleasta kivestä, joka on kiinnitetty puiseen varteen liimalla. Myös esineen selkäpuolella on jäänteitä liimasta. Hiomakivi on 2 cm korkea, 28,5 cm pitkä sekä 4,5 cm syvä. Pienehkön kokoista hiomakiveä oli helppo kuljettaa mukana peltotöiden aikana siltä varalta, että omaa sirpin tai viikatteen terää tarvitsi teroittaa pellolla ollessa.

Esine on alun perin kotoisin Suojärveltä Raja-Karjalasta ennen siirtymistään osaksi Viikin maatalousmuseon kokoelmia. Nykyään hiomakiven voi löytää museomme Ennen koneita -näyttelystä yhdessä muiden sadonkorjuuseen liittyvien esineiden kanssa.