8/2020 Silppuri, mallia ”Nikanderin patentti”
Saran kuukauden esine -artikkelisarjassa on aiemmin esitelty karjan ruokintaan ja olkien silppuamiseen liittyvä silppukone, niin sanottu silppuhärkä. Tällä kertaa esittelyssä on hieman myöhäisempi versio silppurista, eli tehdasvalmisteista ”Nikanderin patenttia” edustava malli, jossa vauhtipyörään kiinnitetty terä leikkaa silputtavat oljet. Mallissa on myös syöttökouru ja rautaiset syöttötelat sekä poljin ja kampi. Silputuista oljista tehtiin karjalle hauduttamalla rehua eli niin sanottua apetta. Yksinkertaisemmat silppukoneet tulivat käyttöön 1830-luvulta lähtien, ja jo saman vuosisadan lopulla silppuri oli hyvin yleinen Suomen maatiloilla. Se helpotti aiemmin naisten työnä ollutta olkien silppuamista.
Kuvan silppurissa ei ole valmistajan merkintää. Sitä on myynyt P. Sidorow Helsingissä. P. Sidorow Suomalainen Kalustokauppa Osakeyhtiön perusti Paul Sidorow (1838–1907) vuonna 1873. Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy osti yrityksen vuonna 1928 ja se lakkautettiin virallisesti 1932.
Etupäässä maatalouskoneiden ja -laitteiden kauppaa ja urakointia harjoittanut P. Sidorow rakennutti ja urakoi myös muun muassa meijereitä sekä mylly- ja sahalaitoksia ja tuotti Suomeen 1920-luvulla lisäksi amerikkalaisia Moon-merkkisiä autoja sekä autonrenkaita.
Tätä Sarka-museon niin sanotun Viikki-kokoelman silppuria vastaavia silppukoneita on Suomen museoiden Finna-hakupalvelun mukaan muutamien muidenkin museoiden kokoelmissa. Lähes vastaavia silppureita ovat valmistaneet muun muassa Oy Viktor Forselius Turku, Pietarsaaren konepaja, salolainen E. & J. Leino sekä Mathildedals Werkstad ja myös Teijon tehtaat Oy, johon Mathildedalin ruukki liitettiin 1916. P. Sidorow teetti omalla nimellään varustettuja silppureita eri konepajoissa ja tehtaissa nimenomaan ilman valmistajan merkkiä.
Niin sanottu ”Nikanderin patentti” liittynee Perniössä sijaitsevan Mathildedalin ruukin vuonna 1877 ostaneeseen Mikael Ferdinand Nikanderiin (1826−1908). Hän oli alun perin tammisaarelainen itseoppinut teknikko, joka muun muassa kehitti ja patentoi myös Mathildedalin ruukin puusepänverstaassa käytössä olleen kuuden hevosvoiman höyrykoneen. Mathildedalin ruukissa alettiin valmistaa Nikanderin patentoimia höyrykoneita erään aikakauden lehtikirjoituksen mukaan ”hra P. Sidorowin laskuun”.
Kuvan silppurin käyttöpaikasta tai -ajankohdasta ei ole varmaa tietoa. Se on kuitenkin käytössä kulunut ja varmasti aikanaan hyvin palvellut tärkeässä tehtävässään. Silppuamistyönsä lopetettuaan se hankittiin ja kuului pitkään Helsingissä sijainneen Viikin maatalousmuseon kokoelmaan. Museo toimi vuodesta 1938 vuoteen 2018 Helsingin yliopiston alaisuudessa. Museon kokoelmaa alettiin kerätä jo 1800-luvulla. Viikin maataloushistoriallinen museo perustettiin virallisesti 1946 ja siellä tämä silppuri oli esillä karjanruokinnasta kertovalla näyttelyosastolla. Kaksi vuotta sitten Viikin kokoelma lahjoitettiin Suomen maatalousmuseo Saralle ja osa esineistä, silppurimme mukaan lukien, on nähtävissä vuonna 2018 valmistuneessa Saran Viikki-hallin Ennen koneita -näyttelyssä sekä myös aivan uudessa virtuaalisessa Digimuseossa. Digimuseosta saat myös lisätietoa Viikin maatalousmuseon historiasta.
Saran konservaattori on käsitellyt silppurin hienoon näyttelykuntoon muun muassa rautaosien harjaamisella ja ruostesuojalla. Komean silppurin mitat ovat: korkeus 132 cm, leveys noin 194 cm ja syvyys 110 cm.
