12/2014 Härän sarvi-ies

Vetohärät eli kuohitut sonnit olivat perinteisen maatalouden ensisijainen vetojuhta pitkälle 1800-lukua. Härät olivat hevosia huomattavasti edullisempia ja ne tyytyivät yksinkertaisemaan rehuun. Pelloilla härät olivat yleisempiä Lounais-Suomen peltoviljelyalueella. Pitkät, kapeat sarkapellot sopivat hyvin ajettavaksi härkäparilla joka oli hidas ja kankea kääntymään.

Härät kiinnitettiin sarvistaan kiinni ikeeseen, jonka avulla ne taakkaansa vetivät. Peltotöissä härät työskentelivät yleensä parina ja ikeen kiinnitystä piti säätää sen mukaan, kumpi häristä oli voimakkaampi vetäjä. Tästä tulee suomen kieleen sana ”korvata” – heikommalle härälle annettiin ikeessä enemmän korvantilaa eli vipuvartta.

Vetohärillä kuljetettiin pitkillä matkoilla kuormaa myös yksittäin – Hämeen Härkätiellä vietiin tuotteita maakunnasta Turkuun ja päinvastoin nimensä mukaan härkävankkureissa. Joulukuun kuukauden esineeksi on valittu puinen härän sarvi-ies, joka on lahjoitettu Sarka-museon kokoelmiin Alastarolta.