12/2011 Tallukkaat
Tallukkaat ovat perinteiset kansanomaiset talvijalkineet. Niitä käytettiin 1800-luvulla paljon etenkin Satakunnassa ja Hämeessä, missä niitä valmistettiin kotitekoisesti niin talollisten kuin torppareiden parissa. Vähitellen tallukkaiden käyttö väheni ja rajautui lähinnä varattomien pariin kunnes 1900-luvulla sotien aiheuttamat pula-ajat nostivat ne jälleen suosioon.
Tallukkaat ovat lämpimät ja hengittävät jalkineet kovillakin pakkasilla. Ne valmistettiin tikkaamalla monta kangaskerrosta päällekkäin, joista päällimmäinen oli yleensä tukevaa villakangasta. Kenkävarsitallukkaissa myös vuorina käytettiin usein villakangasta tai flanellia, mutta niin sanotuissa sukkavarsitallukkaissa vuoren muodosti villasukka. Välivuoriin kelpasi lähes mikä tahansa vanha pehmeä kangas. Alkujaan tallukkaat olivat aina toppapohjallisia eli pohjan muodostamat kangaskerrokset tikattiin käsin hyvin tiheään vahvalla pellavanyörillä. Myöhemmin pohjia alettiin tehdä myös vanhoista koneremmeistä.
Kuukauden esineenä olevat tallukkaat ovat 1900-luvulta ja peräisin Liedosta. Niiden päällyskangas on harmaata villapalttinaa, joka on tikattu ompelukoneella yhteen valkoisen puuvillapalttinaisen vuorikankaan kanssa. Kengissä on kapeita nahkavahvikkeita ja nauhanrei’issä metalliset renkaat. Kengännauhat on teollisesti valmistettua pyöreää nauhaa. Jalkineiden pohjat ovat mustaa kangasta, jonka päällä on valkoinen palttina, ja ne on tikattu paksulla pellavalangalla. Kengät ovat todennäköisesti talon oman väen tekemät, ja samassa lahjoituksessa olikin mukana tallukkaiden teon ohjekirja vuodelta 1944.
