12/2005 Himmeli

Yksi suomalaisen joulun näyttävimpiä koristeita on ollut – ja on edelleenkin – rukiin oljista valmistettu, katosta riippuva himmeli. Himmelit tunnetaan myös Keski-Euroopassa, Suomeen tapa opittiin Ruotsista. Himmeleitä käytettiin koristeina erityisesti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla, mutta ne levisivät myös Karjalan kannakselle ja Pohjanmaalle. Tätä ilmavirrassa hiljaa liikkuvaa mobilea on nimitetty paikoin olkikruunuksi.

Monin paikoin himmeli saatettiin koristella rukiintähkillä, peilinpalasilla, paperisuikaleilla, lastuilla tai jopa kynttilöillä. Koristeltu himmeli saatettiin tehdä myös häissä käytetyn lakanakatoksen koristukseksi.

Olkia käytettiin joulun koristeina myös muulla tavoin. Niitä esimerkiksi levitettiin lattialle, jossa ne toimivat lämmöneristeenä ja mukavana olopaikkana.

Oljilla oli myös symbolista merkitystä. Niiden katsottiin edustavan tulevan vuoden viljasatoa. Himmeli pidettiinkin tuvan katossa aina seuraavan vuoden juhannukseen saakka, jotta saataisiin suuri sato. Lattialle levitettyjä olkia puolestaan ei saanut sotkea tai survoa. Muuten vilja olisi lakoontunut seuraavana kesänä. Olkia myös viskottiin kattoon ja ennustettiin orsiin takertuvista oljista tulevan vuoden satoa.

Kuvan himmeli on esillä Suomen maatalousmuseon päänäyttelyssä ja se on lahjoitettu museolle Alastarolta.