10/2015 Mittaprisma

Maanmittaustoiminta oli Ruotsi-Suomessa kruunun tarpeista, lähinnä sotilaallisista, lähtevää virallista toimintaa, jonka tarkoituksena oli kartoittaa valtakuntaa viranomaisten tarpeisiin.

Tärkeää oli myös viljelysten mittaaminen, koska näitä tietoja tarvittiin verotuksen yhteydessä. Varsinaisesti maanmittausta alettiin täällä kehittää 1600-luvulla, ja ensimmäinen kruunun maanmittari saapui Suomeen vuonna 1633. Tätä pidetään Suomen maanmittauslaitoksen syntyhetkenä.

Saksassa ja Hollannissa kehitettiin 1600-luvun alussa uusi kartoitusmenetelmä, mittapöytämittaus. Tällä menetelmällä voitiin piirtää tarkkoja karttoja käyttäen apuna mitattuja kulmia sekä geometriaa. Pisteiden väliset etäisyydet määriteltiin peruslinjan kahden pisteen ja niistä muihin mittapisteisiin mitattujen kulmien avulla. Suomalaiselle maaseudulle maanmittaus tuli varsinaisesti isojaon toteuttamisen myötä. Kylien vainioiden lohkomiseksi uudelleen niistä oli piirrettävä tarkat kartat. Kylälle saapui kesällä maanmittari, kruunun korkea virkamies, joka puuhasi mittaketjujen, prismojen ja mittapöydän parissa. Toimistossa puhtaaksi piirretyt kartat olivat valmiit seuraavana keväänä ja maanmittari siirtyi seuraavalle kylälle.

Kuukauden esineeksi valittu mittaprisma on varustettu kuljetuslaatikolla, jonka sisällä on teksti: E. Wallman, Helsingfors. Prisma on saatu Suomen maatalousmuseon kokoelmiin Otavan maatalousoppilaitoksesta Mikkelistä.

Mittaprisma ja muuta maanmittausvälineistöä tulossa esille Saran aulavitriiniin lokakuussa.