10/2005 Silppuhärkä

Lehmien eteen kannettiin päivittäin useaan otteeseen olkia. Oljet tarjottiin joko kuina ja pitkinä tai yleisemmin silputtuina, jolloin ne pehmitettiin kuumalla vedellä tai virtsalla. Hauderehun nimi oli ape. Appeeseen saatettiin lisätä juurikasvien naatteja, lehdeksiä, havuja, sammalta ja jopa hevosen lantaa.

Apetta varten oli oljet siis silputtava. Ne katkottiin vanhimpaan aikaan kirveellä tai petkeleellä riihen lattialla tai puukaukalossa. Yksinkertaiset silppukoneet otettiin käyttöön 1830-luvulta lähtien. Silppukone oli ensimmäinen naisten navettatyötä helpottava kone.

Oljet syötettiin lautakourua myöten leikkuriin, jona toimi aluksi kärjestään sokkaan ankkuroitu kädellä painettava veitsi tai jalkavoimainen giljotiini, myöhemmin leikkuuterillä varustettu metallinen vauhtipyörä.

Silppukoneita tai silppuhärkiä, millä nimellä laitetta myös kutsuttiin, valmistivat aluksi maasepät, sittemmin useat konepajat. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kiersi puinnin jälkeen taloissa silppumestareita koneineen katkomassa maksusta taloille koko talvikauden silppuvaraston. 1800-luvun lopulla silppukone alkoi olla maatiloilla hyvin yleinen.

Kuukauden esineenä oleva silppuhärkä on lahjoitettu museolle Turun Satavasta. Se on 130 cm korkea, 120 cm leveä ja 60 cm syvä.