09/2012 Kannulypsykone
Sotien jälkeen lypsykoneiden käyttö yleistyi nopeasti työvoimatilanteen kiristyessä ja työpalkkojen noustessa. Tähän kehitykseen vaikutti myös pyrkimys työn keventämiseen ja lypsykoneiden laadun paraneminen. Karjataloudelle lypsykone oli tärkeä, sillä käsinlypsy vei noin puolet karjataloustöihin käytettävästä ajasta. Lypsykoneita kehitettäessä ne yritettiin saada muistuttamaan käsinlypsyä sekä vasikan imemistä. Ratkaiseva käänne oli tykyttimen keksiminen 1895. Lypsykoneissa käytetään yhä tätä samaa toimintaperiaatetta. Gustaf de Laval (1845 – 1913) perusti DeLavalin nimellä Ab Separator:in vuonna 1883 Ruotsissa. DeLaval toi ensimmäisen alipaineella toimivan lypsykoneen markkinoille USA:ssa 1917. Lypsykoneiden tullessa Suomeen 1940-luvun alussa niitä oli käytössä noin 300 ja 1990-luvun alussa 50 900.
Konelypsyssä periaatteena on imun ja paineen vaihtelu, joka saadaan aikaan alipaineen ja normaalin paineen vaihtelulla. Kuukauden esineenä olevassa DeLavalin kannulypsykoneessa lypsävänä osana olevat neljä nännikuppia yhdistyvät läpinäkyvällä kumiletkuilla ensin yhdyskappaleeseen ja siitä edelleen pitkällä maitoletkulla ilmatiiviiseen kannuun. Kannusta on johtanut kuminen imuletku lypsykoneiston metalliseen putkijärjestelmään, jossa on ollut alipaine. Nännikupista johtaa myös toinen letku tykyttimeen, jonka toiminnan ansiosta putkistossa vallitsee vuorotellen alipaine ja tavallinen ilmanpaine.
Lehmät lypsettiin kaksi kertaa päivässä jokaisena päivänä samaan aikaan. Lypsy aloitettiin kokoamalla lypsylaitteet ja käynnistämällä tyhjiöpumppu. Ensiksi utare pyyhittiin ja kustakin vetimestä otettiin pari suihketta tarkastusmukiin. Lypsäjä tarttui lypsimeen siten, että nännikupit riippuivat vapaasti alaspäin. Ensin kiinnitettiin nännikupit takimmaisiin ja sitten etummaisiin vetimiin. Lypsyä tarkkailtiin ja noin 2-4 minuutin kuluttua lypsyn alkamisesta suoritettiin loppulypsy, jonka aikana utaretta hierottiin. Lypsyn nopeus riippuu lypsäjästä ja lehmän lypsettävyydestä sekä maitomäärästä. Kannukonelypsy kesti noin 4-6 minuuttia lehmää kohti. Kannun täytyttyä se tyhjennettiin maitosäiliöön tai tonkkaan.
Kuukauden esineeksi on valittu Lietolaiselta karjatilalta peräisin oleva De Lavalin kannulypsykone, joka on ollut käytössä vielä 1990-luvulla.
