06/2010 Kärpäslätkä
Kuva (c) Sarka / Taina Ilmonen
Kesäkuun kuukauden esine on surisevien siivekkäiden eliminointiin tarkoitettu väline eli kärpäslätkä.
Kuvan lätkä on kotitekoinen: siinä on luonnonväärästä puusta vuoltuun varteen kiinnitetty neliskulmainen nahkanpala. Nahka on rei’itetty ja jätetty keskeltä hieman pidemmäksi, jolloin se on saatu kiinnitetyksi helpommin varteen. Kiinnitys on tehty sitomalla lanka nahkan läpi ja varressa olevien urien ympäri.
Kärpäsiä houkuttelevat puoleensa kaikenlaiset eloperäiset aineet ja jätökset. Asunnoissa ne elävät lämpiminä vuodenaikoina, mutta karjasuojissa niitä kuoriutuu ympäri vuoden. Kärpästen liikkuminen mm. ruoan, jätteiden ja ulosteiden välillä aiheuttaa terveysriskin. Kärpäset ovatkin syynä monien kulkutautien leviämiseen.
Hygieniaan alettiin Suomessa kiinnittää huomiota yhä enenevässä määrin 1900-luvun alusta lähtien. Karolina Eskelin muistuttaa kirjassaan Henkilökohtaisesta terveydenhoidosta (1927), että kärpäset ovat toimeliaita tartunnan levittäjiä ja siksi ”on sydän paadutettava ja kärpäsrukka lähetettävä toisiin maailmoihin… Kärpäsiä on helppo tappaa rautalangasta tehdyllä ’kärpäsläpsällä’, joita nyttemmin saa ostaa taloustarvekaupoista. Kärpäshaavilla niitä myös voi pyydystää suuria määriä, mutta sitä on käytettävä joka päivä ja useampia kertoja päivässä pahimpana kärpäsaikana.”
Kärpästen hävittämiseen tarjottiin yleisesti myös seuraavia konsteja: kärpäspaperin ja tahmealla nesteelle siveltyjen kärpäspaperiliuskojen käyttöä sekä tuoksuvan, mutta kärpäsille myrkyllisen nesteen asettaminen astioihin eri puolilla asuntoa. Myös ikkunoiden suojaamista harsokankaalla tai metalliverkolla kärpästen pitämiseksi poissa sisätiloista suositeltiin.
Rautalankaiset tai metalliverkosta valmistetut kärpäslätkät olivat ilmeisesti 1910 – 1930 -lukujen uutuus. Kuukauden esineen kaltaiset, kotitekoiset puuvartiset lätkät olivat kuitenkin käytössä samanaikaisesti. Terveydenhoitolehden numerossa 6 vuodelta 1916 kirjoitetaan: ”Kärpästen tappamiseksi on mukava erikoinen kärpäsläiskä, jossa lyöntipinta on tehty teräslankaverkosta. Sellaisia saa ostaa kaupoista ainakin Helsingissä. Nahasta tehdyt kärpäsläiskät, joita maassamme on käytetty, tekevät myös tehtävänsä, jos niitä taidolla ja ahkeraan käytetään”.
Muoviverkosta tehty kärpäslätkä on ilmeisesti patentoitu vasta 1950-luvun alussa. Nykyisin kärpäslätkiä valmistetaan jos minkä mallisia ja monesta eri materiaalista, niistä on tullut mm. suosittuja mainoslahjoja. Tätä nykyä saatavilla on myös sähköisiä kärpäslätkiä ja erilaisia sähköisiä kärpässieppareita.
Kärpäslätkän historian selvittelyssä avusti museoamanuenssi Henna Sinisalo Helsingin yliopistomuseosta. Kiitämme!