05/2011 Voidritteli ja -nuija

Meijeritoiminta alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälissä maitotalouden kasvun seurauksena. Meijereissä tuotettiin voita, jota valmistettiin niin koti- kuin ulkomaisia markkinoita varten. Ulkomaanmyyntiin tarkoitettu voi pakattiin pyökistä tehtyihin keveisiin puutynnyreihin, dritteleihin. Niihin mahtui 100 naulaa eli noin 50 kg voita. Dritteleitä käytettiin aina 1950-luvulle asti, jolloin viennissä siirryttiin kartonkikoteloihin.

Valiolta (Voinvientiosuusliike Valio r.l. perustettu 1905) osina tulleet voidrittelit koottiin osuusmeijereillä ja vuorattiin sisäpuolelta kauttaaltaan voipaperilla. Yhden miehen täyttäessä tynnyriä toinen nuiji voita painavalla, pitkävartisella puunuijalla saadakseen siitä ilmataskut pois. Näin haluttiin taata voin hyvä laatu ja säilyminen. Lopuksi tynnyrissä olevan voin pinta tasoitettiin voilastalla, siihen painettiin nuijan päällä jälki keskelle ja painaumaan laitettiin meijerin merkki. Valmiita dritteleitä käsiteltiin huolella ja niiden likaantumista vältettiin. 1900-luvun alussa ne vielä peitettiin kankaalla, kunnes siitä luovuttiin kustannusten vuoksi. Satamissa sen sijaan tynnyreitä tiedetään kohdellun jo ronskimmin: niitä esimerkiksi pyöritettiin lankkuja pitkin laivoihin.

Suomen maatalousmuseo Saran kokoelmiin kuuluva 1950-luvun käyttämätön voidritteli on 57 cm korkea ja 40 cm leveä. Se on valmistettu 18 kimmestä, joiden ympärille on naulattu pienillä rautanauloilla neljä puista vannetta. Esine on peräisin Alastaron osuusmeijeristä, joka lopetti toimintansa 1970-luvulla yhdistyessään Loimaan osuusmeijerin kanssa. Voinuija on puolestaan 73 cm pitkä ja sen pyökkinen pää on halkaisijaltaan noin 12 cm. Nuija on ollut käytössä Loimaan osuusmeijerissä.