05/2004 Hanhenjalkaäes
Kuvassa oleva, sepän tekemä hanhenjalkaäes on ollut käytössä Loimaalla. Sen mitat ovat: pituus 170 cm, leveys 120 cm ja korkeus 60 cm. Ei ole tiedossa tarkkaa aikaa, koska sitä on käytetty, mutta tällaiset äkeet ovat yleistyneet Suomessa 1880-luvulta alkaen. Kuvan hanhenjalkaäes on lahjoitettu Loimaan kotiseutumuseolle 1978, joka on lahjoittanut sen edelleen Suomen maatalousmuseolle.
Hanhenjalkaäes on toiselta nimeltään karhuäes. Äes on kolmionmuotoinen ja sen piikit on taottu hanhenjalan muotoisiksi.
Hanhenjalkaäes kuuluu uudempiin äestyyppeihin ja se tuli 1800-luvun alussa tunnetuksi Ruotsista päin. Sitä käytettiin viljan siemenen multaamiseen. Etelä-Pohjanmaalla se oli käytössä myös kytömailla. Äes levisi 1880-luvulla Etelä- ja Lounais-Suomeen pääasiassa neuvonta- ja konsulenttitoiminnan vaikutuksesta.
Äkeitä käytetään maan muokkaukseen ja rikkaruohontorjuntaan: mullan möyhentämiseen kyntämisen jälkeen, kylvetyn viljan multaamiseen sekä viljan pintamuokkaukseen kasvun aikana. Siinä on yleensä kehys, johon on kiinnitetty useita rivejä piikkejä tai käännettäviä rautarenkaita.
Äkeitä on eri tyyppisiä. Vanhin niistä on ollut risukarhi, joka tehtiin oksaisista, halkaistuista puupölkyistä. Muita äestyyppejä ovat mm. raami-, polku-, pyörä-, piikki-, jousi-, lautas-, rulla- ja joustopiikkiäes. Äes on auran lisäksi ollut tärkeimpiä pellonmuokkausvälineitä.
