03/2009 Kaappihautomakone

Keinohaudonta on tuhansia vuosia vanha keksintö. Kiinassa ja Egyptissä käytettiin hautomalaitteita tai -huoneita jo 3000 vuotta sitten. Ensimmäinen eurooppalainen hautomakone valmistettiin tiettävästi vuonna 1745 lähinnä tieteellisiin tarkoituksiin.

Suomessa hautomakoneet tulivat yleisesti käyttöön itsenäisyytemme ajan ensi vuosina tapahtuneen kanatalouden voimakkaan nousun yhteydessä.

Hautomakoneet on rakenteensa puolesta jaettu kolmeen ryhmään: lämminilmakoneet, joissa lampun lämmittämä ilma kulkee putkistossa koneen läpi ja lämmittää koneen, vesilämmityskoneet, joissa kupariputkistossa kulkeva lämmitetty vesi lämmittää koneen sekä kaappi- eli moottorihautomakoneet, joissa moottoroitu tuuletin puhaltaa lämmitetyn ilman munahyllyjen läpi.

Kaappihautomakoneita oli Suomessa ennen sotaa käytännössä vain muutamia kappaleita. Aluksi maahan tuotiin amerikkalaista Buckeye -merkkistä 1000 – 4000 munan konetta ja valmistettiin kotona samantapaisia kaappikoneita.

Kaappihautomakoneessa munat asetellaan ns. munaseuloihin pystyasentoon paksumpi pää ylöspäin. Seulat asetetaan kaappiin päällekkäin. Poikasten kuoriutuminen tapahtuu erityisissä laatikoissa koneen alaosassa. Munia voidaan lisätä koneeseen joka viikko ja samanaikaisesti kuoriutuu vanhemmista munista poikasia.

Kuukauden esineenä oleva kaappihautomakone on Yhdysvalloissa, Ohion Springfieldissä Buckeye Incubator Companyn valmistama ns. jättiläishautomakone. Koneelle on myönnetty patentti vuonna 1918..