01/2009 Hakokirves

Kuva (c) Sarka / Taina Ilmonen

Hako- eli havukirveellä on pienennetty eläimille syötettäviä lehdeksiä sekä pilkottu havuista kuiviketta. Havujen pilkkominen hakopölkyn päällä oli tavallisesti ikämiesten työtä.

Hakokuiviketta tarvittiin niin sanotuissa sekasontanavetoissa. Tällaiset navetat tyhjennettiin vain pari kertaa vuodessa. Lehmät saivat seisoa lannan ja siihen jatkuvasti lisättävän kuivikkeen päällä koko talviruokintakauden ajan.

Havujen käyttäminen lannan jatkeena oli suomalainen keksintö, josta oli monenlaista hyötyä. Lannan palaminen toi navettaan lämpöä, havut pitivät navetan kuivana ja toivat sinne raikasta tuoksua. Tärkeää oli myös se, että hako lisäsi pellolle ajettavan lannan määrää.

Hakokirveellä pilkottiin oksia myös hakotarhoihin, joita tehtiin toisenlaisen navettatyypin, niin sanotun luontinavetan ulkopuolelle. Luotinavetassa eläinten jätökset korjattiin pois puulapiolla päivittäin tai ainakin joka toinen päivä rakennuksen toisessa päädyssä olevasta luukusta ulos.

Hakokirveitä on ollut käytössä useita erilaisia malleja. Joidenkin hakokirveiden päässä on koukku, jolla oksan sai poimittua maasta ilman kumartumista. Kuvan kirves on peräisin Kyröstä.