Historian lähteet

Lähteet ovat historiantutkimuksen avain

Menneisyydestä on säilynyt meidän päiviimme lukuisia tekstejä, esineitä, kuvia ja muuta aineistoa. Historiantutkimuksessa näitä aineistoja kutsutaan lähteiksi. Lähteet voidaan jakaa kirjallisiin ja kuvallisiin lähteisiin sekä esineisiin. Kirjallisia lähteitä ovat kaikki ihmisen kirjoittamat dokumentit. Muun muassa kirjeet, päiväkirjat, sanomalehdet ja asiakirjat ovat kirjallisia lähteitä. Kuvallisia lähteitä ovat esimerkiksi piirrokset, maalaukset ja valokuvat. Historiantutkimuksessa käytetään yleisimmin kirjallisia lähteitä.

Lähteiden avulla saadaan tietoa menneisyydestä. Yksittäinen lähde voi kuitenkin kertoa menneisyydestä vain hyvin rajallisesti, ja tieto ei ole välttämättä aina luotettavaa. Lähdekritiikki onkin tärkeää tutkittaessa ja tulkittaessa lähteitä. Lähdekritiikki tarkoittaa lähteiden vertailemista toisiinsa ja lähteiden luotettavuuden arviointia.

Muiden tutkijoiden työ avuksi

Historiantutkimus pelkkiä historiallisia lähteitä käyttäen voi olla hyvin työlästä ja haastavaa. Luotettavan kuvan muodostamiseksi elämästä 1600-luvun Suomessa tarvitsisi tutkia ja vertailla lukemattomia määriä mitä erilaisempia lähteitä. Siksi tutkijan on hyvä ottaa avuksi muiden tutkijoiden jo tekemä työ. Suomen historiaa 1600- ja 1700-luvuilla on tutkittu onneksi paljon ja tutkimuskirjallisuutta on saatavilla runsaasti. Koulun oppikirjastakin voi löytyä apu mieltä painavaan kysymykseen helposti ja kätevästi.

Hirvikosken historialliset lähteet

Ollaanko kartalla?

Historiallisten karttojen avulla voidaan selvittää monia asioita. Kuvassa on Hirvikosken kylän kartta 1700-luvulta. Tutkimalla Hirvikosken karttaa saadaan muun muassa selville, että kylä sijaitsi joen varrella ja sitä ympäröivät pellot. Kartasta selviää myös, että kylässä oli kuusi taloa. Talot on merkitty karttaan numeroin. Tutki, minkä nimisiä talot olivat.
Mitä muuta voit saada kartasta selville? Missä kylän myllyt ja kirkko sijaitsivat?

Kirkonkirjat kertovat

Seurakunnat pitivät ennen yllä luetteloita seurakuntiensa jäsenistä ja kirkollisista toimituksista. Näitä luetteloita kutsutaan kirkonkirjoiksi, ja niiden avulla voidaan selvittää monia väestöön liittyviä asioita. Kirkonkirjoista selviää esimerkiksi, keitä Hirvikoskella asui vuonna 1771, missä he asuivat, mihin säätyihin he kuuluivat, mitä ammatteja heillä oli ja minkä ikäisiä he olivat.
Kirkonkirjojen sisältöihin voit tutustua tarkemmin tehtävä-osion kautta.

Ruodutusluettelot

Ruotsi soti varsinkin 1600-luvulla ahkerasti muiden Euroopan maiden kanssa. Armeija ja sodat vaikuttivat paljon ihmisten elämään ja näkyivät myös Loimaan asukkaiden arjessa. 1600-luvun loppupuolelta lähtien kruunu määräsi, että maakuntien tuli ylläpitää vakinaisesti tietty määrä sotilaita, jotka voitaisiin tarvittaessa kutsua sotimaan. Kylien taloista muodostettiin ruotuja, joiden tuli varustaa sotilaita armeijalle. Sotilaat listattiin ruodutusluetteloihin. Ruodutusluetteloista löytyvät tiedot myös Hirvikosken sotilaista.

Karjaluettelo

Kuinka paljon karjaa hirvikoskelaisilla oli? Mitä kotieläimiä kylässä pidettiin? Se selviää tutkimalla karja- ja kylvöluetteloa, johon tiedot kylän kotieläimistä listattiin.

Verot

Sotiminen nieli paljon rahaa ja kiristyvät verot koettelivat varsinkin talonpoikia. 1600- ja 1700 -luvuilla suurin osa veroista maksettiin rahan sijasta tavarana ja maatalouden tuotteina. Veronmaksutuotteet eli parselit vaihtelivat alueittain. Hyviltä viljelyalueilta kerättiin suhteessa enemmän viljaa ja kalastusseuduilta puolestaan kalaa. Pitäjien talojen verotustiedot kirjattiin ylös maakirjoihin. Maakirjan kautta selviävät myös Hirvikosken talojen maksamat verot. Maakirjasta voidaan muun muassa päätellä, kuinka varakkaita Hivikosken talot olivat.