Sanasto
AUTIO – Veronmaksukyvytön, viljelemätön maatila.
ISOVIHA – Ajanjakso 1713–1721, jolloin Suomi oli venäläisten miehittämänä suuren Pohjan sodan (1700-1721) aikana.
KAPPALAINEN – Pappi
KATSELMUSKIRJURI – Armeijan virkamies
KRUUNUNTALO – Valtion eli kruunun omistama talo eli maatila.
KYLÄTONTTI – Alue, jolla kylän talojen tontit sijaitsivat
LAMPUOTI – Koko talon eli maatilan vuokraaja
LÄHDEKRITIIKKI – Eri lähteiden vertailua keskenään ja lähteiden luotettavuuden arviointia.
MAAKAUPPA – Maaseudulla käyty kauppa
MULLI – Nuori urosnauta
MYLLY – Laitos, jossa viljaa jauhettiin virtaavan veden tai tuulen voimalla
NIITTY – Alue, jolta heinää kerättiin karjan ruuaksi talven varalle.
PELLAVANKUTOJA – Käsityöläinen, joka kutoi kangasta pellavasta
PERINTÖTALO – Talonpojan omistama talo eli maatila
PIIKA – Tilalla työskentelevä nainen, joka myös asuu tilalla.
PITÄJÄ – Entisajan vastine kunnalle, esimerkiksi Loimaa.
PORVARI – Kauppias kaupungissa
PUUSTELLI – Virkatalo. Armeijan upseerin tai papin palkka maksettiin antamalla hänelle käyttöön maatila.
RAKUUNA – Ratsusotamies
RATSUTILA / RUSTHOLLI – Talo, joka varusti armeijan ratsusotamiehen.
RENKI – Maatilalla työskentelevä mies, joka myös asui tilalla.
RIIHI – Rakennus, jossa vilja kuivattiin. Riihessä kuivattu vilja säilyi hyvänä pitkään.
RIPPIKIRJA – Papin pitämä luettelo seurakunnan alueella asuneista henkilöistä sekä heidän lukutaidostaan ja ehtoollisella käymisestään.
RUOTU – Varusti yhden jalkamiehen armeijaan. Ruotuun kuului 2–4 tilaa.
SARKAJAKO – Tapa, jolla kylän pellot jaettiin kylän talojen viljeltäviksi.
SILTAVOUTI – Valvoi, että pitäjän sillat, tiet ja aidat pidettiin kunnossa
TALO – Maatila, joka oli merkitty veroluetteloon ja sen viljelemisestä piti maksaa maaveroa valtiolle eli kruunulle.
TALONPOIKA – Perintötalon tai kruununtalon isäntä, joka vastasi talon peltojen viljelystä ja verojen maksusta
TILATON – Henkilö, jolla ei ollut maatilaa viljelyksessään.
TORPPA – Maatilan osa, joka on annettu vuokraajan asuttavaksi ja viljeltäväksi.
VAINIO – Kylän pelto, jonka ympärillä oli aita, ja joka oli jaettu kyläläisten käyttöön sarkoina.
VEROPARSELI – Hyödyke, jolla maksettiin verot. Veroja voitiin maksaa esimerkiksi rahana, työpäivinä, viljana ja tervana.
VILJA-AITTA – Varastorakennus, jossa säilytettiin viljaa.
ÄYRILUKU – Veroluku. Ilmoitti, kuinka paljon talon täytyi maksaa veroja vuodessa.