Armeija ja ruotujakolaitos

Ruotsi nousi suurvallaksi 1600-luvulla

Ruotsi kävi 1600-luvulla useita sotia Euroopan maiden kanssa vuosina 1618-1648 käydyn 30-vuotisen sodan aikana. 30-vuotinen sota käynnistyi alunperin katolisten ja protestanttien välisenä uskonsotana. Sota kuitenkin laajeni yleiseurooppalaiseksi sodaksi, jossa vallanhaluiset ruhtinaat ja maat taistelivat keskenään ja uskonnolliset seikat olivat jääneet sivuun. Ruotsi soti 30-vuotisessa sodassa menestyksekkäästi ja maa nousi kuningas Kustaa II Aadolfin johdolla suurvallaksi, joka hallitsi laajoja alueita ympäri Itämerta.

Väenotoista ruotujakolaitokseen

Suurvalta-asemansa säilyttämiseksi Ruotsin armeija tarvitsi paljon sotilaita käyttöönsä. Sotilaat hankittiin ennen 1600-luvun loppua väenottoina. Väenotot tarkoittivat, että sotalaitos saattoi halutessaan ottaa miehiä sotavoimien käyttöön. Väenotoista ei juurikaan pidetty, sillä niiden myötä kylien miesväki harveni ja työvoiman vähentyessä elämä vaikeutui. Miehet saattoivat myös pakoilla väenottoja, jotta he eivät olisi joutuneet sotimaan vieraille maille.

Hankalien väenottojen tilalle kehitettiin 1600-luvun lopulla ruotujakolaitos. Ruotujakolaitos tarkoitti pysyvän armeijan ylläpitoa ja näin sotilaan tehtävän muuttumista ammatiksi määräsi. Ruotusotilaan elivät rauhan aikana kotikylissään ja tarvittaessa heidät kutsuttiin harjoituksiin tai sotimaan. Kylien talot velvoitettiin osallistumaan sotilaiden ylläpitoon. Talojen täytyi varustaa armeijalle sotilaita ja antaa näille asuinpaikka ja toimeentulo rauhan aikana.

Ratsutilat ja ruodut

Varakkaat talot saattoivat varustaa armeijalle ratsumiehen, eli sotilaan ja hevosen. Ratsumiehen varustavia tiloja sanottiin ratsutiloiksi eli rustholleiksi. Tila sai ratsumiehen varustamisesta palkkioksi verohelpotuksia. Ratsumiehen varustaminen oli kallista, eikä kaikilla taloilla ollut varaa sellaiseen. Vähemmän varakkaista taloista muodostettiin 2-4 talosta koostuvia ruotuja, joiden tuli yhdessä varustaa armeijalle jalkamies, eli jalan kulkeva sotilas. Ruodun talot järjestivät sotilaalle varusteet ja antoivat sotilaalle ja tämän perheelle hieman maata ja torpan asunnoksi.

Suuri Pohjan sota

Venäjä, Tanska, Puola ja Saksa menettivät Ruotsille alueita 1600-luvun suurvaltasodissa. 1700-luvulle tultaessa maat päättivät vallata takaisin menettämänsä alueet. Alkoi suuri Pohjan sota, jonka aikana Suomi joutui venäläisten miehittämäksi kahdeksaksi vuodeksi. Miehitysajasta alettiin myöhemmin käyttää nimitystä isoviha. Miehitysaikana Venäjän joukot ryöstelivät taloja, polttivat kyliä sekä kaappasivat lapsia ja nuoria pakkotyöhön ja orjiksi. Suuri Pohjan sota kesti vuodesta 1700 vuoteen 1721. Sodan myötä Ruotsi menetti laajoja alueita ja suurvalta-asemansa.